© Michel Lunanga/MSF
Ensimmäiset tehokkaat hiv-hoidot kehitettiin jo 1990-luvulla. Vielä 2000-luvun alussa hoitoa oli kuitenkin Kongon demokraattisessa tasavallassa niukasti saatavilla, ja sen korkea hinta esti lähes kaikkia potilaita saamasta sitä. Nykyään sadat tuhannet ihmiset maassa saavat ARV-hoitoa, mutta arviolta joka viides hiv-positiivinen on yhä sitä vailla. Kuvassa vasemmalla ensimmäisen hoitolinjan lääkkeet, keskellä toisen linjan hoito potilaille, jotka eivät reagoi ensimmäiseen, ja oikealla kolmannen linjan hoito niille, jotka eivät reagoi kahteen ensimmäiseen hoitoon.

Hiv/aids Kongon demokraattisessa tasavallassa: Vaikka edistystä on tapahtunut, haasteita on yhä valtavasti 

Vuonna 2002 avasimme Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupungissa Kinshasassa ensimmäisen hoitokeskuksen, joka tarjosi ilmaista hoitoa hiv-tartunnan saaneille. Kahdessakymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon edistystä. Testauksessa ja hoidossa on kuitenkin edelleen suuria puutteita, jotka aiheuttavat maassa vuosittain tuhansia vältettävissä olevia kuolemia.

Kun hoitokeskuksemme ovet avattiin toukokuussa 2002, tilanne oli kriittinen: yli miljoona ihmistä eli hiv:n kanssa Kongon demokraattisessa tasavallassa, mutta antiretroviraalista (ARV) hoitoa oli maassa niukasti ja se oli liian kallista. UNAIDS-ohjelman mukaan virus tappoi 2000-luvun alussa maassa vuosittain 50 000-200 000 ihmistä.

“Monille hiv-tartunta oli kuolemantuomio”, sanoo Kongon demokraattisessa tasavallassa Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön sairaanhoidon koordinaattorina toimiva tohtori Maria Mashako. “Antiretroviraaliset lääkkeet olivat liian kalliita useimmille potilaille. Edes meillä Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöllä ei ollut keskuksen aukiolon ensimmäisinä kuukausina ARV-lääkkeitä. Pystyimme hoitamaan vain oireita ja opportunistisia infektioita. Se oli hyvin vaikeaa.”

“Lääkärinä olen kauhuissani siitä, kuinka monia ihmishenkiä menetetään edelleen turhaan”, sanoo sairaanhoidon koordinaattorina Kongon demokraattisessa tasavallassa toimiva tohtori Maria Mashako.

Clarisse Mawika, 60, testattiin positiiviseksi vuonna 1999. Hän muistaa nämä synkät vuodet liiankin hyvin.

“En halua muistella niitä aikoja”, hän sanoo. “Kun sain verikokeeni tuloksen, ajattelin: valmistaudu hautajaisiin. Onneksi perheeni auttoi lähettämään minulle lääkkeitä Euroopasta, mutta jossain vaiheessa heillä ei ollut enää varaa. Jouduin keskeyttämään hoidon useiksi kuukausiksi. Tilani alkoi huonontua. Silloin eräs tuttavani kertoi minulle Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöstä.”

Hoidon saatavuuden parantamista ja uusia toimintatapoja

Hoitokeskuksemme oli ensimmäinen ilmaisia ARV-lääkkeitä tarjoava terveydenhoitolaitos Kinshasassa, ja pian hoitoa tarvitsevien ihmisten suuri määrä olikin häkellyttävä.

“Se oli aivan kestämätöntä”, muistelee tohtori Mashako, joka oli 2000-luvun puolivälissä vielä nuori lääkäri laitoksessa. “Potilasvastaanotot alkoivat aamulla ja päättyivät yöllä. Potilaita oli niin paljon.”

Kabindan sairaalakeskus, Kinshasa, 2017: Jean ja Angelique ovat entisiä potilaitamme. Pariskunnalla oli pitkälle edennyt hiv, mutta molemmat selviytyivät. Näin on tapahtunut yli 80 prosentille keskukseen otetuista potilaista. Valitettavasti Kongon demokraattisessa tasavallassa ei silti edelleenkään ole riittävästi hoitoa pitkälle edennyttä tautia sairastaville potilaille, mikä johtuu erityisesti rahoituksen puutteesta.

Jotta hoidon saatavuutta saatiin lisättyä, aloimme tukea muita terveyskeskuksia ja sairaaloita hoitoon pääsyssä ja hoidon tarjoamisessa sekä tarjoamalla ilmaisia seulontatestejä. Pelkästään Kinshasassa noin 30 terveydenhoitolaitosta on hyötynyt tuesta viimeisten kahden vuosikymmenen aikana.

Perustimme myös pilottihoitomallin, jonka avulla sairaanhoitajat pystyivät määräämään hoitoa ja seuraamaan hiv-positiivisia potilaita. Sillä oli suuri merkitys, koska siihen aikaan vain muutama lääkäri maakuntaa kohden sai tehdä niin.

Työmme ansioista 20 vuoden aikana lukemattomat terveydenhuollon työntekijät saivat koulutusta ja 19 000 ihmistä sai ilmaista ARV-hoitoa pelkästään Kinshasassa.

Tohtori Mashakon mukaan pelkkä lääketieteellinen tuki ei ollut riittävää. “Meidän oli rajoitettava ruuhkia terveydenhoitolaitoksissa ja tuotava hoito lähemmäs potilaita. Siksi teimme yhteistyötä potilasjärjestöjen verkoston kanssa ja perustimme ARV-hoidon jakelupisteitä, joita potilaat hallinnoivat.”   

Clarisse Mawika oli yksi kantavista voimista, jotka olivat käynnistämässä näitä yhteisöpohjaisia jakelupisteitä. Pisteitä kutsutaan Kongon demokraattisessa tasavallassa nimellä “PODI”.   

Clarisse Mawika oli mukana käynnistämässä yhteisöpohjaisia jakelupisteitä, joita kutsutaan Kongon demokraattisessa tasavallassa nimellä “PODI”.

“Kun käynnistimme kaksi ensimmäistä pistettä Kinshasassa vuonna 2010, alle 20 potilasta sai hoitoa niiltä”, hän muistelee. “Nykyään PODI-pisteitä on 17 kahdeksan maakunnan alueella, ja yli 10 000 potilasta käy niillä hakemassa lääkkeensä.”   

Toimintatapa osoittautui niin onnistuneeksi, että se sisällytettiin lopulta kansalliseen hiv/aids-suunnitelmaan.  

Pitkälle edennyt hiv heijastelee puutteita hoidossa

Hiv/aids:n torjunnan suhteen on saavutettu suurta edistystä Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja tilanne on nykyisin huomattavasti parempi kuin vuonna 2002. Hoitoon pääsyä on laajennettu huomattavasti, ja viimeisten 10 vuoden aikana uusien tartuntojen määrä on puolet pienempi.

Työmme on kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Kansalliset ja kansainväliset resurssit eivät ole riittäviä hiv/aids:ia vastaan taistelussa ja hoidon saatavuuden varmistamisessa kaikille.

“Kun perustimme vuonna 2008 pitkälle edenneen hiv:n hoitoon tarkoitetun osaston, emme ajatelleet, että se olisi yhä täynnä potilaita yli kymmenen vuotta myöhemmin”, tohtori Mashako sanoo. “Vuosien varrella olemme kaksinkertaistaneet sen alkuperäisen vuodepaikkakapasiteetin, mutta joudumme edelleen säännöllisesti pystyttämään telttoja potilaiden majoittamiseksi. Tämä kuvastaa niitä valtavia haasteita, joita hiv:n/aidsin torjunnassa on edelleen Kongon demokraattisessa tasavallassa.”

Ylläpitämässämme pitkälle edenneen hiv:n hoitoon tarkoitetussa yksikössä Kinshasassa on sen avaamisen jälkeen hoidettu yli 21 000 ihmistä.  

“Vielä vuonna 2021 UNAIDS arvioi, että viidennes Kongon demokraattisen tasavallan 540 000:sta hiv-tartunnan saaneesta ihmisestä ei saanut hoitoa, ja että 14 000 ihmistä oli kuollut maassa hiv-tartuntaan”, sanoo tohtori Mashako. “Lääkärinä olen kauhuissani siitä, kuinka monia ihmishenkiä menetetään edelleen turhaan.”  

Toimien tehostaminen on kiireellistä ja elintärkeää

Taistelu Hiv/aids:ia vastaan on Kongon demokraattisessa tasavallassa lähes täysin riippuvaista kansainvälisten toimijoiden tuesta. Niiden tuki on kuitenkin riittämätöntä, kun otetaan huomioon haasteiden laajuus.

“Tämä on se todellisuus, jonka olemme tuominneet jo vuosia”, sanoo tohtori Mashako. “Rahoituksen puute on suurelta osin syynä siihen, että ilmaisia vapaaehtoisia testejä ei ole saatavilla, terveydenhuollon tarjoajille ei ole koulutusta, lääkkeistä on krooninen pula tai että hiv-palveluissa on valtavia eroja maakuntien välillä.”

Aidsin valvontaan tarkoitetun kansallisen ohjelman mukaan vain kolmessa maakunnassa on riittävät laitteet potilaiden viruskuorman mittaamiseen. Viruskuorman mittaaminen on tärkeää infektion kehittymisen ja hoidon tehokkuuden arvioimisessa.

Kabindan sairaalakeskus, Kinshasa, 2018: Lapsi näyttää kättään kesken seinämaalauksen teon pitkälle edenneen hiv:n hoitoon tarkoitetun sairaalan lastenosastolla, jonka seinät lapset ja nuoret saivat täyttää iloisilla kuvilla. Vuonna 2021 Kongon demokraattisessa tasavallassa arviolta yli 70 000:lla lapsella oli hiv, mutta alle 25 000 oli antiretroviraalisen hoidon piirissä. Lasten hiv:n ehkäisyssä, havaitsemisessa ja hoidossa on edelleen suuria haasteita maassa.

Hiv/aids:n torjunnassa on viime vuosina nähty jopa takaiskuja. Esimerkiksi toimet, joilla pyritään vähentämään hivin tarttumista äidiltä lapselle testaamalla raskaana olevia naisia ja antamalla heille hoitoa, ovat vähentyneet. Neljäsosa hiv-positiivisten äitien synnyttämistä lapsista ei saanut syntyessään ehkäisevää lääkitystä, mikä johtui osittain lastenlääkkeiden puutteesta. Kaksi kolmasosaa hiv-tartunnan saaneista lapsista ei saa ARV-hoitoa.

“Hiv:iä ei saada hävitettyä Kongon demokraattisessa tasavallassa, jos ponnisteluja ei tehosteta”, tohtori Mashako sanoo. “Jos minulla olisi vain yksi toive, se olisi, että Lääkärit Ilman Rajoja ei olisi täällä 20 vuoden kuluttua hoitamassa näin monia hiv-potilaita.”

Vuonna 2022 tuemme terveysministeriötä hiv/aids:n hoidon ja palvelujen tarjoamisessa Kinshasassa ja kuudessa muussa maakunnassa (Pohjois-Kivu, Etelä-Kivu, Maniema, Ituri, Itä-Kasai ja Keski-Kongo). Tukemme pitää sisällään suoraa potilaiden hoitamista, terveydenhuollon tarjoajien kouluttamista sekä välttämättömien lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden toimittamista.

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Ajankohtaista

Ukraina

Myönteisiä tarinoita sodan keskeltä?

Lue lisää

Haluan uskoa, että suomalaiset ovat valmiita auttamaan ihmisiä riippumatta siitä, missä tai keitä he ovat

Lue lisää
Sudan

Sudanin konflikti

Lue lisää
Sudan

Kirje työntekijältämme: “Tilanne on katastrofaalinen”

Lue lisää
Sudan

Lääkärit ja potilaat eivät pääse Sudanissa sairaaloihin väkivaltaisuuksien takia, lääkkeet ja veri loppumassa

Lue lisää
Palestiina

Israelin pakkotoimet heikentävät ihmisten terveyttä Masafer Yattassa

Lue lisää
Ukraina

Lääkärit Ilman Rajoja todistanut miinoja Ukrainassa sairaaloiden sisällä

Lue lisää
Kongon demokraattinen tasavalta

Tuhkarokko Kongon demokraattisessa tasavallassa: loputon taistelu yhtä maailman helpoimmin tarttuvaa tautia vastaan?

Lue lisää

Naisten hyvää seksuaaliterveyttä edistetään tabuja voittamalla

Lue lisää
Bangladesh

Bangladesh: Cox’s Bazarin pakolaisleirillä hälyttävä tilanne jo ennen tulipaloa – leirillä asuvien pakolaisten ruoka-annoksia vähennetty

Lue lisää
Haiti

Toimintamme Haitissa on uhattuna Port-au-Princen turvallisuusongelmien vuoksi

Lue lisää

Lääkärit Ilman Rajoja tukee Crotonen haaksirikosta selviytyneitä Italiassa

Lue lisää
Kirurgit leikkaavat potilasta.
Syyria

Maanjäristyksen seurannaisvaikutukset Syyriassa vakavia, alueelle tarvitaan rajanylityspaikkoja ja lisää humanitaarista apua

Lue lisää
Syyria

Syyria: Sairaalat täynnä loukkaantuneita ja ruumiita

Lue lisää

Maanjäristys Turkissa ja Syyriassa

Lue lisää
Syyria

Maanjäristys synnytti heti valtavan humanitaarisen tarpeen: Lääkärit Ilman Rajoja paikan päällä luoteisessa Syyriassa

Lue lisää
Cookie Settings