Ei patentteja pandemiassa – viisi tarinaa kertoo miksi

Olemme saaneet paljon kysymyksiä siitä, miten patentit vaikuttavat lääkkeiden ja rokotteiden saatavuuteen koronapandemiassa. Tässä on viisi ihmistä, joiden tarinat kertovat, miksi pandemiassa on luovuttava monopoleista.

Keskellä pahinta pandemian vaihetta lääketeollisuus pyrkii maksimoimaan tuottonsa. Viime kuukausina on nähty jo useita tapauksia, joissa aineettomat oikeudet ovat hidastaneet koronan torjuntaan tarvittavien diagnostisten ja lääketieteellisten tuotteiden ja tarvikkeiden sekä lääkkeiden ja rokotteiden tuotantoa ja jakelua.

Esimerkiksi Italiassa hengityskoneen 3D-tulostettujen venttiilien patentinhaltijat ovat uhanneet valmistajia oikeustoimilla.

Tämä tilanne on ratkaistavissa. Maailman kauppajärjestö WTO kokoontuu 16—17. joulukuuta käsittelemään Intian ja Etelä-Afrikan ehdotusta, joka antaisi valtioille erivapauden luopua tietyistä immateriaalioikeuksista pandemian aikana.

Jos poikkeus immateriaalioikeuksiin hyväksytään, tämä antaisi valtioille mahdollisuuden väliaikaisesti olla valvomatta, asettamatta tai panematta toimeen patentteja koronaviruspandemiassa tarvittavien lääketieteellisten tuotteiden kohdalla. Näitä voivat olla esimerkiksi rokotteet, lääkkeet tai covid-19-taudin testaamisessa tarvittavat tuotteet.

Mutta täytyykö patentteihin tehdä poikkeuksia, jotta pandemia voidaan voittaa? Nämä viisi tarinaa kertovat, miksi poikkeukset patentteihin ovat välttämättöämiä:

Charles Sako, Kenia

Kun kenialaisella Charles Sakolla diagnosoitiin hiv, hän kuvitteli sen olevan kuolemantuomio. Oli vuosi 2003, ja hengenpelastavat lääkkeet, antiretroviraalit, olivat patentoituja. Hoito maksoi lähes 9000 euroa potilasta kohden vuodessa.

Maailmanlaajuinen liike alkoi kyseenalaistaa tilannetta. Terveysaktivistit alkoivat kannustaa rinnakkaislääkkeiden valmistukseen maissa, joissa antiretroviraaleja ei oltu patentoitu ja toisaalta haastoivat patentteja oikeudessa. Hoidon hinta laski dramaattisesti ja nykyään se maksaa noin 60 euroa potilasta kohden vuodessa.

Charles oli osa kamppailua, jonka ansiosta 26 miljoonaa ihmishenkeä on pelastunut. Nykyään hän on viiden tyttären ylpeä isä ja Noelin aviomies.


“Valtioiden tulisi nähdä tämä historiallinen mahdollisuus välttää aikaisempien vuosien tuskalliset hiv/aids-erheet. Intian ja Etelä-Afrikan ehdotus antaisi maille keinoja maksimoida covid-19:n leviämisen estämisessä ja hoidossa tarvittavien tuotteiden tuotanto ja jakelu”, sanoo Yuan Qiong Hu, Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Access-kampanjasta.

Järjestö voitti vuonna 1999 Nobelin rauhanpalkinnon, ja perusti palkintorahoilla Access-kampanjan edistämään sitä, että kaikki ihmiset voisivat saada lääkkeitä ja rokotteita eikä esimerkiksi hinta olisi esteenä.


Tobeka Daki, Etelä-Afrikka

Tobeka Dakilla diagnosoitiin agressiivinen, HER2-positiivinen rintasyöpä 2013. Hän tarvitsi lääkeyhtiö Rochen valmistamaa biologista täsmälääkettä, trastutsumabia. Se oli liian kallista ja patentit estivät edullisempien versioiden valmistamisen Etelä-Afrikassa. Tobeka kampanjoi pitkään ja hartaasti lääkeyhtiötä vastaan, jotta hänen kaltaisensa ihmiset saisivat edullisempia versioita lääkkeestä. Hän kuoli syöpään vuonna 2016.

Tobekan ja monien muiden naisten kuolemien aiheuttamien protestien johdosta Etelä-Afrikan hallitus päätti ottaa lääkkeen saataville julkisessa terveydenhoidossa. Vuonna 2019 markkinoille tuli kilpaileva ja paljon edullisempi tuote ja muita on kehitteillä. Tämä ei olisi tapahtunut ilman terveysaktivistien väsymätöntä kampanjointia patentteja vastaan.


Lääketeollisuus ja muut ehdotuksen vastustajat ovat väittäneet, että patentit auttoivat covid-19-lääkkeiden ja -rokotteiden kehittämisessä näin nopeasti. Todellisuudessa siinä auttoi julkinen rahoitus ja muut hyvää hyvyyttään tutkimukseen miljardeja lahjoittaneet tahot.

Sen lisäksi valtiot, terveydenhuollon ammattilaiset, potilaat, koronasta selvinneet ja monet muut ovat auttaneet kliinisissä tutkimuksissa ja tuotekehityksessä, ja silti monet lääkeyritykset ovat kaupallistamassa ja monopolisoimassa tieteelliset läpimurrot, jotka on tehty julkisissa laboratorioissa julkisella rahalla ympäri maailman.


Din, Kambodža

Kun vallankumouksellinen uusi hoito kehitettiin C-hepatiittiin, Din teki vaikean päätöksen: hän ei myynyt taloaan ostaakseen lääkettä, koska hän ei halunnut jättää perhettään kodittomaksi. Sen sijaan hän toivoi, että lääkkeet tulisivat saataville julkiselle puolelle.

Lääkeyhtiö Gilead velotti hoidosta Yhdysvalloissa yli 800 euroa pilleriltä. Vaikka monissa muissa maissa hinta oli alempi, se oli silti monien ulottumattomissa. Din sai viimein uutta lääkettä ilmaiseksi Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöltä. Monien muiden Kambodžassa piti odottaa paljon kauemmin halpoja rinnakkaisvalmisteita.


“Pandemiassa ei voida luottaa yksityisten yritysten hyväntahtoisuuteen, sanoo Felipe de Carvalho, Access-kampanjan koordinaattori Brasiliasta.

“Olemme useita kertoja nähneet, kuinka lääketeollisuus turvaa omat patentit ja tuotot riippumatta niiden inhimillisestä hinnasta. Emme voi pitää covid-19:n selättämisessä tarvittavia lääkkeitä, diagnostiikkaa ja rokotteita harvojen luksuksena, vaan niiden pitää olla saatavilla kaikille kaikkialla. Patenttisuojasta luopuminen on tässä välttämätön askel.”


Nandita Venkatesan, Intia

Nandita Venkatesan menetti kuulonsa vanhanaikaisen tuberkuloosilääkkeen sivuvaikutuksena. Uusi ja tehokkaampi lääke bedakiliini oli hänelle liian kallis.

Lääkkeen kehittänyt Johnson & Johnson kieltäytyi laskemasta hintaa. Yhtiö estää myös patenteilla halvempien rinnakkaistuotteiden valmistamisen eri maissa. Intiassa patentti on voimassa vuoteen 2027 asti. Arviolta joka yhdeksännellä tuberkuloosipotilaalla ei ole pääsyä tähän lääkkeeseen. Heistä suurimmalla osalla esteenä on korkea hinta.

Venkatesen on kampanjoinut Intiassa ja ympäri maailmaa, jotta uudet tuberkuloosilääkkeet olisivat kaikkien saatavilla.


Lokakuusta lähtien noin sata maata on liittynyt joukkoon tukemaan Intian ja Etelä-Afrikan ehdotusta, viimeksi Eswatini, Kenia, Mosambik, Pakistan ja Bolivia.

Kuitenkin pieni joukko WTO:n jäsenmaita kuten Australia, Brasilia, Kanada, Japani, Norja, Sveitsi, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja EU ovat toistaiseksi pidättäytyneet tukemasta ehdotusta. Kuten on ennenkin nähty, osa näistä maista tukee vain omien maidensa lääkeyhtiöiden etuja.


Janey

Tämä vauva on rokotettu keuhkokuumetta vastaan toisin kuin miljoonat hänen ikätoverinsa. Keuhkokuume tappaa lapsia enemmän kuin mikään muu sairaus, mutta Pfizer on hinnoitellut keuhkokuumerokotteensa niin kalliiksi, että monilla valtioilla ei ole yksinkertaisesti varaa rokotteisiin. Yhtiö estää patenteilla myös halvempien rinnakkaistuotteiden valmistuksen.

Vuonna 2019 markkinoille tuli viimein yksi halvempi rinnakkaisvalmiste, mutta vielä monta tarvitaan lisää, jotta lasten kuolemia voidaan estää.

6 keinoa, joilla varmistetaan, että valmis COVID-19-rokote on kaikkien saatavilla

COVID-19-taudin pysäyttämiseksi tehdään valtavasti ympäri maailmaa. Hallitukset ja hyväntekijät ovat lahjoittaneet miljardeja tutkimukseen koronarokotteen kehittämiseksi. Kansainvälinen rokoteallianssi Gavi on hiljattain käynnistänyt the COVAX Facility -rahaston ostaakseen etukäteen COVID-19-rokotteita. Mutta tiesitkö, että tämä julkinen raha myönnetään lääkeyrityksille melkein ilman mitään ehtoja? Valtioiden johtajat ympäri maailmaa ovat puhuneet, että tulevien koronarokotteiden on oltava kaikkien saatavilla – riippumatta…
© Yann Libessart/MSF
Cookie Settings