Pirianna Laukkanen
Arki tuntuu arjelta myös kaukana kotoa, vaikka rakennukset olisivat raunioina. Kätilö Pirianna kertoo blogissaan, miten sujuu neuvolatoiminnan käynnistäminen Mosulissa.
Olen nyt ollut Mosulissa neljä kuukautta. Sodan jäljet ovat täällä edelleen näkyvillä kaikkialla ja jälleenrakennus on todella hidasta. Tuntuu hurjalta, että 3–4-kerroksisten talojen katutasossa kaupat ja ravintolat ovat jo auki, vaikka ylemmät kerrokset ovat romahtaneita.
Nyt ympäristöön on jo tottunut. Vaikka etukäteen olinkin selvittänyt, mihin olen tulossa, on aivan eri asia olla paikan päällä, kun joku osoittaa matkan varrella esimerkiksi siltaa ja kertoo, mitä sillä on tapahtunut. Yleensä sodasta ei kuitenkaan ymmärrettävästi puhuta.
On vaikea kuvailla sitä, miten paikalliset työkaverit muuttuvat silloin kun harvoin ottavat puheeksi mitään, mikä tapahtui sodan tai IS-ryhmän hallinnan aikana.
On vaikea kuvailla sitä, miten paikalliset työkaverit muuttuvat silloin kun harvoin ottavat puheeksi mitään, mikä tapahtui sodan tai IS-ryhmän hallinnan aikana. Ja on aivan käsittämätöntä, miten he jaksavat olla niin ystävällisiä ja avoimia ja halukkaita oppimaan uutta kaiken sen jälkeen.
Neuvolatoiminnan A, B, C
Arki sairaalassa on lähtenyt rullaamaan. Sairaalassamme aloitettiin virallisesti neuvolatoiminta, ja olenkin ollut nyt viime viikot enimmäkseen opastamassa kätilöille, mitä kuuluu tehdä ja varmistamassa, että kaikki tulee tehtyä ja kysymykset kysyttyä ja ongelmat huomattua.
Kätilöt eivät ole tottuneet vielä itsenäiseen työskentelyyn, sillä hoito on hyvin lääkärijohtoista ministeriön alla.
On hyvin ilahduttavaa nähdä, miten kätilöt oppivat koko ajan lisää. Nyt jo useampi kätilö osaa tarkistaa istukan kunnolla, että se on täydellinen, eikä yhtäkään palaa ole jäänyt kohtuun.
Teoriaopetus kuuluu myös tehtäviini. Askartelin esimerkiksi palapelin Apgarin pisteistä, joilla arvioidaan vastasyntyneen vointia minuutti ja viisi minuuttia syntymän jälkeen, jotta ne jäisivät paremmin kätilöiden mieleen. Myös esimerkiksi käsihygienia, elintoimintojen seuraaminen ja steriilien hanskojen pukeminen ovat olleet hiljaisempien iltapäivien aiheena.
Elämää ja kuolemaa äitiysosastolla
Suurin osa potilaistamme on monisynnyttäjiä ja he ovat usein kotoisin Mosulista tai sitä ympäröivistä kylistä. He ovat usein köyhistä oloista. Naimisiin mennään ja lapsia saadaan nuorena. Olen jo tavannut useamman 20-vuotiaan viidettä lastaan odottavan äidin. Hyvin harva sairaalaamme tullut ensisynnyttäjä on täyttänyt kaksikymmentä.
Pintaraapaisuja ihmiskohtaloista tulee paljon.
Potilaista on esimerkiksi jäänyt erityisesti mieleen 20-vuotias äiti, joka odotti kolmatta lastaan. Hän tuli neuvolakäynnille kun raskausviikkoja oli noin 30. Kätilön kanssa ihmettelimme heti raskausviikkoihin verrattuna varsin pienen kokoista kohtua, joten epäilimme ensin äidin olevan vain erehtynyt raskauden kestosta kuukaudella.
Kätilö ei kuitenkaan saanut sikiön sydänääniä kuuluviin, enkä minäkään. Tuolloin äiti kertoi, että ei ollut tuntenut sikiön liikkeitä viiteen päivään. Hetken päästä ultraäänellä vahvistettiin, mitä pelkäsin: sikiö oli menehtynyt kohtuun. Äiti lähti kotiin järjestämään asiat niin, että pystyy jäämään meille synnytyksen käynnistykseen. Onneksi hän tuli seuraavana päivänä takaisin, ja synnytys sujui ongelmitta siitä seuraavana aamuna.
Hetken päästä ultraäänellä vahvistettiin, mitä pelkäsin: sikiö oli menehtynyt kohtuun.
Toinen erityisesti mieleen jääneistä potilaista oli meillä toisen lapsensa saanut synnyttäjä. Hänelle oli tullut ensimmäisessä synnytyksessä iso repeämä, joka ei ollut kunnolla parantunut. Ensimmäisessä synnytyksessä leirillä oli kaksi ihmistä painanut voimalla äidin vatsan päältä, ja tullut suuri repeämä oli ommeltu vain yhdellä tikillä, joka oli pettänyt parin päivän päästä.
Vain osittain yhtynyt repeämä ja muodostunut runsas arpikudos aiheuttaa äidille luultavasti vaivaa loppuelämän, ja teki toisesta synnytyksestä vaikeamman.
Lisäksi nyt syntyneellä lapsella oli täydellinen huuli-suulakihalkio, minkä hoitaminen täällä on haastavaa. Huuli-suulakihalkio tekee rintaruokinnasta haastavaa vaikean nielemisen ja puuttuvan imun vuoksi. Heidän tilanteestaan teki entistä vaikeamman se, että vaikka he ymmärtääkseni pääsivät vähäksi aikaa sukulaisten luo synnytyksen jälkeen, heidän pitäisi lopulta palata leirille.
