Terveydenhuollon tuhoaminen Ukrainassa ei ole sattumanvaraista seurausta sodasta. Tuoreen raporttimme mukaan terveydenhuollon henkilöstöön, laitoksiin ja ambulansseihin kohdistuvat iskut vaikuttavat olevan osa tarkoituksellista strategiaa terveydenhuoltojärjestelmän tuhoamiseksi ja väestön kollektiiviseksi rankaisemiseksi.
No Safe Place to Heal -raportissa käsitellään yli kahtakymmentä terveydenhuollon yksiköihin kohdistunutta hyökkäystä huhtikuun 2022 ja joulukuun 2025 välisenä aikana.
Neljä sairaalaa, joissa työskentelimme, on tuhottu täysin. Seitsemän ambulanssivarikkoa on jouduttu hylkäämään. Lisäksi olemme menettäneet pääsyn yli 80 kylään kuudella alueella, joissa meillä oli perusterveydenhuoltoa tarjoavia liikkuvia klinikoita.
Nämä iskut ovat liian johdonmukaisia, niitä tapahtuu liian usein ja ne ovat liian tarkasti kohdennettuja ollakseen sattumaa.
Ukrainan maajohtaja
Maailman terveysjärjestö WHO kirjasi helmikuun 2022 ja vuoden 2025 lopun välisenä aikana 2811 terveydenhuoltoon kohdistunutta iskua Ukrainassa. Ukrainan terveysministeriön mukaan Venäjän joukot ovat samalla ajanjaksolla vaurioittaneet tai tuhonneet yli 2 500 terveydenhuollon laitosta, joista 327 on tuhottu täysin.
”Nämä iskut ovat liian johdonmukaisia, niitä tapahtuu liian usein ja ne ovat liian tarkasti kohdennettuja ollakseen sattumaa. Kun sairaaloihin isketään yhä uudelleen, kun ambulansseihin kohdistetaan iskuja tarkkuusohjatuilla drooneilla ja kun lääkintähenkilöstöä tapetaan heidän kuljettaessaan lääkkeitä selvästi merkityissä ajoneuvoissa, kyse ei ole vahingosta. Kyse on toimintamallista, ja toimintamallien taustalla on aina tarkoitus”, sanoo Ukrainan maajohtaja Robin Meldrum.
Kroonisista sairauksista on tullut hengenvaarallisia hoidon keskeytymisen vuoksi
Terveydenhuollon infrastruktuuriin kohdistuneet iskut sekä pelko siviileihin kohdistuvista iskuista ovat aiheuttaneet vakavan kriisin terveydenhuoltoon pääsyssä. Se vaikeuttaa etenkin kroonisten sairauksien hoitoa tai muuta kuin kiireellistä sairaanhoitoa tarvitsevien ihmisten hoidon saamista.
Teimme kyselyn 187:lle rintamalinjan läheisyydessä asuvalle siviilille. Vastausten perusteella niiden osuus, joilla oli pääsy terveydenhuoltoon ”aina” tai ”useimmiten”, laski 72 prosentista 35 prosenttiin täysimittaisen sodan alkamisen jälkeen. Samalla niiden osuus, jotka saivat hoitoa ”harvoin” tai ”eivät koskaan”, nousi 7 prosentista 35 prosenttiin.
Esteet sairaanhoidon saatavuudessa aiheuttavat kärsimystä ja joissakin tapauksissa kuolemia sellaisiin sairauksiin, joita olisi normaalisti mahdollista hoitaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja epilepsia. Niistä on tullut Ukrainassa hengenvaarallisia hoidon keskeytymisen ja hoitoon pääsyn viivästymisen vuoksi. Lisäksi toiminnassa olevissa terveydenhuollon yksiköissä on vakava henkilöstöpula. Eräässä tukemassamme sairaalassa Hersonissa lääkäreiden määrä on vähentynyt 66 prosenttia vuodesta 2022.
Yhä suurempi osa vammoista on droonien aiheuttamia
Työntekijämme itäisessä ja eteläisessä Ukrainassa tekevät työtään jatkuvan drooni-iskujen uhan alla. Kauko-ohjattavilla FPV (First-Person View)-drooneilla sotilaat voivat tunnistaa ja iskeä kohteisiin tarkasti ja reaaliaikaisesti, mikä tekee niistä erityisen vaarallisia aseita.
Sairaanhoitaja sekä tukemamme terveyskeskuksen johtaja olivat 29. syyskuuta 2025 kuljettamassa lääkkeitä selkeästi merkityllä autolla Lymanissa, Donetskin alueella, kun Venäjän FPV-drooni iski siihen. Johtaja menetti iskussa jalkansa. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan iskujen kohdistaminen selvästi merkittyyn sairaanhoidon henkilökuntaan tai ajoneuvoon voi täyttää sotarikoksen tunnusmerkit.
Työntekijämme lähellä rintamalinjaa sekä Tšerkasyssa sijaitsevassa kuntoutuskeskuksessa todistavat, kuinka droonien käyttö sodassa muuttaa myös hoidon tarvetta. Siinä missä suurin osa vammoista oli ennen pääasiassa tykistötulen aiheuttamia, drooni-iskut aiheuttavat nyt yhä suuremman osan traumatapauksista. Drooni-iskut aiheuttavat useita yhtäaikaisia uhreja ja useita vammoja yhdelle uhrille, mikä johtaa korkeampaan tulehdusriskiin ja verenmyrkytysten määrän lisääntymiseen.
Kirurgimme kertoo esimerkin yhden potilaan vammoista: hänen oikea jalkansa oli amputoitu, hänellä oli avomurtuma vasemmassa jalassa sekä oikeassa kädessä, sirpale vasemmassa kädessä, useita haavoja rinnassa, vatsassa ja päässä. Viisi kirurgia leikkasi potilasta samanaikaisesti noin kuusi tuntia.
”Ensimmäinen taistelu käydään verenvuotoa vastaan. Jos potilas selviytyy siitä, toinen taistelu käydään tulehdusta vastaan. Ja moni häviää tämän toisen taistelun”, sama kirurgi kuvailee.
Terveydenhuoltoon kohdistuvat iskut on tutkittava asianmukaisesti
Tänä vuonna tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman 2286. Päätöslauselma korostaa humanitaarisen henkilöstön, terveydenhuollon henkilöstön, potilaiden ja terveydenhuollon infrastruktuurin yksiselitteistä suojelua aseellisissa konflikteissa.
Vaadimme kaikkia konfliktin osapuolia noudattamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan. Kehotamme valtioita, joilla on vaikutusvaltaa Venäjään, käyttämään vaikutusvaltaansa terveydenhuoltoon kohdistuvien hyökkäysten lopettamiseksi. Lisäksi vetoamme YK:n turvallisuusneuvostoon, jotta se tutkisi terveydenhuoltoon kohdistuvat iskut asianmukaisesti ja tuomitsisi ne julkisesti osoittaakseen sitoutumisensa päätöslauselmaan.
