Sudanissa on käynnissä yksi maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Sodan kolmannen vuoden alkaessa ihmisten tilanne on katastrofaalinen.
Sudanin armeijan (SAF) ja puolisotilaallisten RSF-joukkojen välinen tuhoisa sota on runnellut Sudania kahden vuoden ajan. Eniten sodasta kärsivät ihmiset, jotka joutuvat pommitusten keskelle ja ovat ilman riittävää ruokaa, terveydenhuoltoa sekä muita elintärkeitä peruspalveluita.
Sodan osapuolet eivät ainoastaan jätä suojelematta siviilejä, vaan he aktiivisesti lisäävät siviilien kärsimystä.
Hätäavun koordinaattori
Noin neljäsosa maan asukkaista, 13 miljoonaa ihmistä, on joutunut pakenemaan kodeistaan. 60 prosenttia maan 50 miljoonasta asukkaasta tarvitsee humanitaarista apua.
”Sodan osapuolet eivät ainoastaan jätä suojelematta siviilejä, vaan he aktiivisesti lisäävät siviilien kärsimystä”, sanoo hätäavun koordinaattorimme Claire San Filippo. ”Kaikkialla Sudanissa on valtavasti kiireellisiä tarpeita. Miljoonat ihmiset ovat lähes täysin ilman humanitaarista apua, terveydenhuoltoon ja hoitohenkilökuntaan kohdistetaan hyökkäyksiä, eikä kansainvälinen humanitaarinen järjestelmä pysty toimittamaan edes murto-osaa siitä avusta, mitä Sudanissa tarvitaan.”
Huhtikuun 2023 jälkeen yli 1,7 miljoonaa ihmistä on hakeutunut sairaaloihin, terveydenhuoltolaitoksiin ja liikkuville klinikoille, joita tuemme tai joissa työskentelemme. Yli 320 000 ihmistä on otettu vastaan päivystyksissämme.
Hyökkäyksiä terveydenhuoltoon
Yli 70 prosenttia sodan koettelemilla alueilla sijaitsevista terveydenhuoltolaitoksista on suljettu tai toiminnassa vain osittain. Tämän vuoksi miljoonat ihmiset ovat jääneet ilman välttämätöntä terveydenhoitoa keskellä yhtä maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä.
Sodan alkamisen jälkeen olemme todistaneet yli 80 väkivaltaista hyökkäystä, jotka ovat kohdistuneet henkilökuntaamme, infrastruktuuriimme, ajoneuvoihimme ja tarvikkeisiimme. Klinikoita on ryöstetty ja tuhottu, lääkkeitä varastettu ja terveydenhuollon työntekijöitä pahoinpidelty, uhkailtu tai tapettu.
”Rakennuksia tuhottiin, jopa sänkyjä ryöstettiin ja lääkkeitä hävitettiin. Kaukaa katsottuna rakennus näytti sairaalalta, mutta kun sinne astui sisään, se oli ruohon valtaama ja lähinnä käärmeiden suojapaikka.” Näin Muhammad Yusuf Ishaq Abdullah, terveyden edistämisestä vastaava työntekijämme, kuvaili Tawilan sairaalaa sen jälkeen, kun sinne oli hyökätty ja se oli ryöstetty kesäkuussa 2023.
Näiden hyökkäysten on loputtava. Sodan osapuolten on varmistettava siviilien, humanitaarisen henkilöstön ja lääkintähenkilöstön suojelu.
Väkivaltaa, nälänhätä ja useita terveyshätätiloja
Viimeisen kahden vuoden aikana sekä RSF että SAF ovat toistuvasti pommittaneet umpimähkäisesti tiheään asuttuja alueita. RSF-joukot ja sen liittolaiset ovat käyttäneet systemaattisesti seksuaaliväkivaltaa, sieppauksia, joukkomurhia, avustusten ryöstämistä ja terveydenhuollon tilojen miehittämistä sodankäynnissä. Molemmat osapuolet ovat tuhonneet elintärkeää infrastruktuuria ja estäneet humanitaarisen avun toimittamista.
Väkivallan lisäksi Sudania runtelee laajalle levinnyt nälänhätä. Nälänhätä julistettiin ensimmäisen kerran elokuussa 2024 Zamzamin pakolaisleirillä. Sittemmin nälänhätä on levinnyt kymmenelle muulle alueelle. Seitsemäntoista aluetta on nälänhädän partaalla. Sadat tuhannet ihmishenget ovat vaarassa.
Tuimme maaliskuussa 2025 rokotuskampanjoita alle kahden vuoden ikäisille lapsille Etelä-Darfurissa. Yli 17 000 lasta tutkittiin rokotusten yhteydessä aliravitsemuksen varalta. 7 prosenttia tutkituista lapsista kärsi välitöntä hoitoa vaativasta akuutista aliravitsemuksesta ja yli kolmasosa akuutista aliravitsemuksesta.
Sudanissa on samanaikaisesti useita terveyshätätiloja. Olemme hoitaneet yli 12 000 potilasta, myös lapsia, väkivallan aiheuttamien vammojen vuoksi. Sudanissa on myös käynnissä yksi maailman pahimmista äitiys- ja lapsiterveyskriiseistä. Monet tukemillemme klinikoille hoitoon hakeutuneet raskaana olevat tai imettävät naiset kärsivät akuutista aliravitsemuksesta.
”Tuhkarokko, kolera ja kurkkumätä leviävät huonojen elinolojen ja keskeytyneiden rokotuskampanjoiden vuoksi. Seksuaaliväkivallasta selviytyneille on tarjolla tuskallisen vähän mielenterveyspalveluita ja hoitoa. Nämä samanaikaiset terveyshätätilat heijastavat paitsi sodan raakuutta myös romahtaneen terveydenhuollon ja riittämättömän humanitaarisen avun seurauksia”, sanoo hätäavun koordinaattorimme Marta Cazorla.
Lähestyvä sadekausi uhkaa pahentaa tilannetta
Lähestyvä sadekausi uhkaa pahentaa jo ennestään katastrofaalista tilannetta, sillä se katkaisee huoltoreittejä, monet alueet jäävät tulvien alle ja yhteyksissä on katkoksia. Samaan aikaan nälänhätä, aliravitsemus ja malaria lisääntyvät. Sodan osapuolten on avattava kiireellisesti lisää reittejä humanitaarisen avun toimittamiseksi ennen sadekauden alkua.
Lukemattomat ihmiset ovat vaarassa jäädä avun ulottumattomiin. Kaikkien toimijoiden, kuten maiden hallitusten, YK:n järjestöjen ja muiden avuntarjoajien, tulee lisätä humanitaarista apua ja varmistaa, että apu toimitetaan nopeasti pahiten kärsineille ja syrjäisille alueille.
