Pohjois-Kamerunissa on yli 270 000 maansisäistä pakolaista sekä yli 100 000 nigerialaista pakolaista. Kolmevuotias Rose-tyttö on heistä yksi.
Kolmevuotias Rose-tyttö on Marouan aluesairaalan työntekijöiden silmäterä. Hän vaeltaa sairaalan käytävillä ja tervehtii ihmisiä. Hänen hymynsä on hurmannut kaikki.
Yli vuosi sitten hän asui vielä vanhempiensa kanssa pienessä kylässä Nigeriassa aivan Kamerunin rajan tuntumassa.
Tšadjärven kriisi puhkesi Koillis-Nigeriassa vuosikymmen sitten. Sittemmin kriisi on levinnyt naapurimaihin Kameruniin, Tšadiin ja Nigeriin. Kyseessä on yksi laajimmista humanitaarisista kriiseistä Afrikassa.
”Ihmiset kotikylässämme kävelevät ulkona vain yöaikaan aseellisten ryhmien pelossa: jos osuu aseellisten ryhmien näköpiiriin, kuolee”, isä Mustafa kertoo.
Eräänä yönä Rosen äiti Flore otti hänet selkäänsä ja pakeni erämaan halki kohti Kolofataa Kamerunin puolelle yhdessä naisjoukon kanssa.
Pakomatkan aikana naiset joutuivat ristituleen. Luoti osui äitiä selkärankaan, mutta väisti lapsen.
Sotilaat löysivät äidin ja veivät hänet sairaalaan Pohjois-Kameruniin, jossa luoti poistettiin hätäleikkauksessa.
Hoidosta huolimatta äidin jalat halvaantuivat. Hänellä on vielä paljon kipuja ja hän on traumatisoitunut, joten psykologit seuraavat hänen vointiaan tarkasti.
Mustafalla ja Rosella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä sairaalasta itselleen koti.
”Minulla ei ole mitään”, Mustafa kertoo. ”Pidän huolta nuoresta tyttärestäni ja hänen äidistään, eikä kukaan voi auttaa minua. En voi mennä minnekään ja ajattelen heitä jatkuvasti. Välillä en pysty edes nukkumaan, koska ajatukset vilistävät päässäni.”
Kamerunin pohjoisosissa kärsitään edelleen päivittäisestä väkivallasta
Vaikka Tšadjärven kriisi ei juuri näy mediassa, ihmiset Kamerunin pohjoisosissa kärsivät edelleen päivittäisestä väkivallasta konfliktin osapuolien käsissä.
Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n mukaan Pohjois-Kamerunissa on yli 270 000 ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa, sekä yli 100 000 nigerialaista pakolaista. Heistä yli 80 prosenttia kertoi, että heillä ei ole aikomusta palata kotiinsa huonon turvallisuustilanteen vuoksi.
”Jopa pelloille meneminen on vaarallista”, kertoo Manuel, joka on Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön terveysneuvoja Kamerunissa.
”Jos harhautuu liian kauas kylästä, aseelliset ryhmittymät saattavat hyökätä vaikka kirkkaassa päivänvalossa. Moni pelto on hylätty, koska ihmiset eivät pääse viljelemään niitä.”
Huonon turvallisuustilanteen lisäksi monet terveystoimijat ovat sulkeneet ovensa tai tarjoavat vain minimitason palveluita. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten on matkustettava pitkiä matkoja saadakseen sairaanhoitoa. Vaatimattomat elinolosuhteet vaikuttavat myös ihmisten terveyteen.
”Joskus ihmiset päättävät nukkua ulkona, koska he pelkäävät öistä hyökkäystä kotiinsa. Ulkona nukkuminen puolestaan altistaa malarialle erityisesti sadekautena. Lisäksi juomakelpoista vettä on huonosti saatavilla, mikä aiheuttaa ripulisairauksia erityisesti lapsille”, toinen terveysneuvojamme Christian kertoo.
Artikkelissa esiintyvien ihmisten nimet on muutettu heidän turvallisuutensa vuoksi.
Tšadjärven kriisi
Tšadjärven kriisi käynnistyi sotilaiden ja aseellisten ryhmittymien yhteenotossa Koillis-Nigeriassa noin vuosikymmen sitten. Sittemmin kriisi on levinnyt myös naapurimaihin Kameruniin, Tšadiin ja Nigeriin. Kriisin vuoksi yli 2,3 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa.
YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA:n mukaan jopa 17 miljoonaa ihmistä kärsii alueella monimutkaisesta kriisistä, jota ruokkii köyhyys, konflikti ja ilmastonmuutos. Heistä 10 miljoonaa tarvitsee humanitaarista apua selvitäkseen.
Lääkärit Ilman Rajoja auttaa ihmisiä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan Tšadjärven kriisin vuoksi sekä paikallisia yhteisöjä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa levottomuuksien takia.
