Ebola jatkaa leviämistä Kongon demokraattisessa tasavallassa. 22.5. mennessä olemme saaneet tietoomme lähes 600 epäiltyä tapausta ja lähes 150 kuolemaa. Tilanne kuitenkin kehittyy nopeasti.
Tässä artikkelissa vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin ebolasta ja tämänhetkisestä tilanteesta.
Mikä ebola on?
Ebola on virus, joka aiheuttaa hengenvaarallisen verenvuotokuumeen. Virus leviää herkästi veren ja eritteiden välityksellä. Ebolaviruksen aiheuttaman taudin ensimmäiset oireet ovat tyypillisiä monelle sairaudelle. Niitä ovat esimerkiksi kuume ja kurkkukipu.
Taudin aiheuttaa jokin Orthoebolavirus-sukuun kuuluva virus. Tunnetuimpia tähän sukuun kuuluvia viruksia ovat ebolavirus, Sudan-virus ja Bundibugyo-virus. Tällä hetkellä Kongon demokraattisessa tasavallassa leviävän epidemian aiheuttaja on Bundibugyo-virus.
Mikä on Bundibugyo-virus?
Bundibugyo-virus on virus, joka on tämänhetkisen pidemian aiheuttaja.
Kahdessa aiemmin tunnetussa Bundibugyo-viruksen aiheuttamassa epidemiassa kuolleisuus oli pienempi kuin yleisemmän ja tappavamman ebolaviruksen aiheuttamissa epidemioissa. Sen hillitsemistä kuitenkin vaikeuttaa muun muassa se, ettei siihen ole vielä kehitetty rokotetta tai lääkehoitoa.
Miksi tilanne on huolestuttava?
Tämänhetkisen epidemian hallinta on vaikeaa, koska kyse on viruksesta, johon ei ole kehitetty hyväksi todettua hoitoa eikä rokotetta. Myös diagnostiikka aiheuttaa erityisiä haasteita. Epidemian todellista laajuutta ei tiedetä diagnostiikan puutteiden ja tapausten aliraportoinnin vuoksi.
Miksi Bundibugyo-viruksen torjunta on erityisen hankalaa?
Bundibugyo-viruksen torjunta on erityisen haastavaa, koska siihen ei ole tällä hetkellä saatavilla hyväksyttyjä rokotteita tai hoitoja, toisin kuin yleisempään ebolavirukseen.
Ehkäisytoimet ovat riittämättömiä monissa terveydenhuollon laitoksissa, jotka ovat ennestään aliresurssoituja. Alue on hyvin turvaton, ja merkittävä määrä ihmisiä liikkuu aseellisten konfliktien sekä kaivostoiminnan ja kaupan vuoksi paikasta toiseen Etelä-Sudanin ja Ugandan vastaisilla raja-alueilla. Tämä saattaa kiihdyttää leviämistä ja hankaloittaa epidemian rajoittamista.
Myös diagnostiikkaan liittyy haasteita. Bundibugyo-viruksen tunnistamiseen tarvittavista testipakkauksista on pulaa, mikä hidastaa huomattavasti tapausten vahvistamista ja näin ollen tartunnanjäljitystä, potilaiden eristämistä ja hoitoa.
Voidaanko Bundibugyo-viruksen aiheuttamaa tautia hoitaa?
Bundibugyo-virukseen ei ole tällä hetkellä saatavilla hyväksyttyjä rokotteita tai hoitoja, toisin kuin yleisempään ebolavirukseen.
Vaikka lääkettä ei ole, potilaiden oireita voidaan hoitaa. Potilaat voivat tarvita esimerkiksi kivunlievitystä, nesteytystä, tai kuumetta ja oksentelua hillitseviä lääkkeitä. Myös psykologisen tuen tarjoaminen sekä potilaille että läheisille on tärkeää.
Mikä ebolaepidemian hoidossa on tärkeää?
Ebolavirus leviää herkästi veren ja eritteiden välityksellä, minkä vuoksi tartuntojen nopea tunnistaminen ja alkuperän selvittäminen sekä potilaiden eristys ovat epidemian torjumisessa avainasemassa.
Epidemian torjumisessa ja hoidossa on monia tärkeitä elementtejä:
- potilaiden hoito ja eristys
- tartuntojen alkuperän selvittäminen
- viruksesta tiedottaminen
- kunnioittavat turvalliset hautaukset, sillä ebolavirus tarttuu herkästi siihen kuolleesta ihmisestä
- uusien tartuntojen etsiminen ja ehkäiseminen
- suojautuminen hoitokeskuksessa.
Voit lukea enemmän näistä ebolaa käsittelevällä sivullamme.
Mitä muuta ebolaepidemian aikana pitää huomioida?
Yksi aiemmista ebolaepidemioista saamamme oppi on se, että myös muiden terveydenhuollon palvelujen jatkuvuudesta pitää huolehtia. Ihmisten pääsy perusterveydenhuoltoon, kuten malarian hoitoon, tuhkarokkorokotuksiin sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluihin on varmistettava. Muuten voi olla vaarana, että esimerkiksi tuhkarokko tai ei-toivotut raskaudet lisääntyvät.
Millaista osaamista Kongon demokraattisessa tasavallassa on?
Paikallista ja kansainvälistä asiantuntemusta tällaisiin epidemioihin vastaamisesta on jo olemassa. Kongon demokraattinen tasavalta on kohdannut 16 ebolaepidemiaa vuodesta 1976 lähtien ja on vuosien varrella kehittänyt merkittävää osaamista ja kokemusta taudin torjunnassa. Kongolaiset terveysviranomaiset, paikalliset terveydenhuollon työntekijät, tutkijat ja yhteisöt ovat olleet etulinjassa vastaamassa joihinkin maailman monimutkaisimmista ebolatilanteista, usein erittäin haastavissa olosuhteissa. On tärkeää huomioida, ettei Kongon demokraattinen tasavalta ole lähtötilanteessa nollassa.
Mitä Lääkärit Ilman Rajoja tekee?
Olemme paikan päällä Buniassa, Drodrossa, Angumussa, Adissa ja Fatakissa. Lisäksi Kisanganiin on sijoitettu hätäaputiimi. Tähän mennessä epäiltyjä tapauksia on tunnistettu Buniassa ja Fatakissa, ja sairastuneille potilaille on perustettu tilapäisiä eristysratkaisuja.
Olemme lähettäneet alueelle 3 000 henkilökohtaista suojavarustepakettia, joihin sisältyy käsineitä, kasvomaskeja, suojalaseja, suojapukuja ja saappaita, sekä lääkkeitä, generaattoreita ja aurinkopaneeleja. Materiaali saapui Buniaan 19. toukokuuta. Lisää varusteita ollaan lähettämässä. Lisäksi Euroopasta on lähetetty alueelle 60 000 kappaletta suojavarusteita.
Perustamme hoitokeskuksen Mongbwaluun yhdessä paikallisten terveysviranomaisten kanssa. Osallistumme myös tartuntaketjujen jäljittämiseen, tuemme muita hoitolaitoksia potilaiden hoidontarpeen arvioinnissa, toteutamme tartuntojen ehkäisy- ja torjuntatoimia sekä levitämme tietoa viruksesta paikallisissa yhteisöissä.
