Ilmastokriisi
Ilmastokriisi on myös terveyskriisi ja humanitaarinen kriisi. Tarjoamme sairaanhoitoa monissa maissa, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa suhteettoman paljon. Ne, jotka ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta, maksavat siitä kovimman hinnan omalla terveydellään ja elämällään.
Ilmastokriisi pahentaa usein humanitaarisia kriisejä entisestään ja vaikuttaa ihmisten terveyteen erityisesti valmiiksi haavoittuvaisissa oloissa. Tarjoamme sairaanhoitoa monissa maailman vaikeimmissa kriiseissä, joissa ihmisillä ei usein ole pääsyä terveydenhuoltoon tai he ovat sen ulkopuolella: konflikteissa, luonnonkatastrofeissa, epidemioissa ja kun ihmiset ovat joutuneet lähtemään kotiseudultaan. Moniin näistä ympäristöistä ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen paljon.
Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja voimistuvat
Monet ilmastonmuutoksen seurauksista, kuten tulvat, kuivuus ja hirmumyrskyt, eivät ole uusia ongelmia. Nykytiedon valossa on kuitenkin selvää, että maapallon lämpötila nousee edelleen, ja edellä mainutut sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja voimistuvat.
Sairaanhoitoon erikoistuvana järjestönä keskitymme tarjoamaan lääketieteellistä apua sitä tarvitseville, riippumatta tilanteeseen johtuneista syistä. Vastaamme esimerkiksi tulviin ja hirmumyrskyihin. Ne voivat pahimmillaan saada nopeasti aikaan täydellistä tuhoa. Esimerkiksi puhtaan veden saaminen voi katketa, ihmiset saattavat loukkaantua ja terveyskeskukset tuhoutua.
51-vuotias Jaonesy kävi liikkuvalla klinikallamme Mahatsara Iefakan kaupungissa, Madagaskarissa. Trooppinen hirmumyrsky Batsirai tuhosi paikallisen terveyskeskuksen.
“Vaimoni ja minä olemme maanviljelijöitä. Kasvatamme riisiä, bataattia ja tapiokaa. Saamme yleensä pienen sadon, mutta se ei riitä syötäväksi. Batsirai-hirmumyrsky tuhosi kuitenkin koko satomme. Kaikki on mennyttä. En ole koskaan nähnyt yhtä voimakasta hirmumyrskyä. Se tuhosi koko taloni. Nyt minun täytyy turvautua muihin kylässä asuviin ihmisiin saadakseni ruokaa. En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Menee vähintään kaksi vuotta siihen, että voimme odottaa hyvää satoa.“
Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen
Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen monin tavoin. Ilmastonmuutoksen tiedetään esimerkiksi lisäävän tulvia, ja tulvat taas edesauttavat malarian ja denguekuumeen leviämistä, sillä tauteja levittävät hyttyset lisääntyvät seisovassa vedessä. Seisova vesi lisää myös veden välityksellä leviävien tautien leviämistä. Puhtaasta juomavedestä on monessa paikassa pulaa, ja puute ruoasta voi johtaa aliravitsemukseen. Äärimmäinen kuumuus taas voi johtaa nestehukkaan ja vaikuttaa mielenterveyteen.
Suoria vaikutuksia ovat:
- Vektorivälitteiset, eli esimerkiksi hyönteisten välityksellä leviävät taudit
- Arbovirukset, kuten denguekuume
- Veden välityksellä leviävät taudit
- Tartuntataudit
- Zoonoosit, eli eläimestä ihmiseen tarttuvat taudit
- Lämpöhalvaus
Epäsuoria vaikutuksia ovat:
- Aliravitsemus
- Huonot elinolot, jotka ovat seurausta esimerkiksi konflikteista ja kotiseudulta lähtemään joutumisesta
- Terveydenhuoltopalveluiden saatavuuden heikkeneminen
- Vaikutukset mielenterveyteen
Ilmastonmuutos pahentaa monia kriisejä entisestään
Usein kohtaamiemme ihmisten elämää koskettavat useat samanaikaiset ja toistensa päälle kasautuvat kriisit.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös ihmisten liikkuvuuteen, kun yhä useammat paikat muuttuvat asuinkelvottomiksi. Ilmastonmuutos todennäköisesti pahentaa olosuhteita, jotka saavat ihmiset siirtymään pois kotisedultaan. Esimerkiksi vuonna 2020 tarjosimme sairaanhoitoa Hondurasissa ihmisille, jotka olivat menettäneet kotinsa ja joutuneet muuttamaan pois hurrikaanien vuoksi.
Ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi näin:
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa Sahelin alueella ilmastonmuutos on vaikuttanut siihen, että karjapaimenet ja maanviljelijät eivät voi käyttää maata kuten ennen. Kilpailu resursseista ja epäonnistuneet neuvottelut maankäytöstä ovat johtaneet konflikteihin näiden kahden ryhmän välillä. Konfliktit puolestaan ajavat usein ihmiset siirtymään pois kotiseudultaan.
Yhteisiä toimia tarvitaan
Asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen tulevat lisääntymään maapallon lämpenemisen myötä, mikä puolestaan johtaa paljon nykyistä suurempiin humanitaarisiin tarpeisiin.
Allekirjoitimme humanitaaristen järjestöjen ilmasto- ja ympäristöperuskirjan sekä yhteisen julkilausuman Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC), kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen kanssa vuoden 2022 Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen alla. Peruskirjan ja yhteisen julkilausuman tavoitteena on motivoida ja ohjata toimintasuunnitelmia ilmastonmuutoksen torjumiseksi erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevissa yhteisöissä.
Humanitaariset järjestöt reagoivat kriiseihin niiden syystä riippumatta. Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan kuitenkin konkreettisia poliittisia toimia, joita sen aiheuttamiin kriiseihin reagoiminen ei korvaa.
Mitä teemme vähentääksemme päästöjä toiminnassamme?
Terveydenhuollon toimijana tarjoamme sairaanhoitoa ilmastonmuutoksen terveydellisiin seurauksiin. Samalla kuitenkin itse tuotamme päästöjä toiminnassamme. Koko terveyssektori on maailmanlaajuisesti merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja: se kattaa noin 4–5 prosenttia kokonaispäästöistä.
Meillä onkin vastuu parantaa myös omaa hiilijalanjälkeämme. Olemme sitoutuneet vähentämään osuuttamme ilmastokriisiin asettamalla koko järjestön kattavan hiilipäästövähennystavoitteen joulukuussa 2021. Sitoudumme vähentämään päästöjämme vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2019 lukuihin.
pyrimme vähentämään päästöjä muun muassa näin:
- Hiilijalanjäljen pienentäminen: Sitoudumme vähentämään päästöjämme vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2019 lukuihin.
- Jätteen välttäminen ja vähentäminen: Pyrimme varmistamaan tehokkaan ja sosiaalisesti vastuullisen toimitusketjun, jotta voimme vähentää, käyttää uudelleen ja kierrättää materiaaleja ja laitteita.
- Aurinkoenergia: Kehitämme uusia energiaratkaisuja, kuten aurinkopaneelien käyttämistä voimanlähteenä, sekä uusia lähestymistapoja, jotka sopivat toimintaympäristöihimme.
- Lentomatkustamisen minimointi: Vähennämme kansainvälistä lentomatkustamista esimerkiksi osallistumalla kokouksiin tai työpajoihin virtuaalisesti. Hankimme myös lääkintätarvikkeita lähempää paikkoja, joissa työskentelemme.
