Ebola
Ebola on viruksen aiheuttama verenvuotokuume, jonka kuolleisuus on korkea. Ebola leviää herkästi ruumiineritteiden välityksellä, minkä vuoksi tartuntojen nopea tunnistaminen ja alkuperän selvittäminen sekä potilaiden eristys ovat epidemian torjumisessa avainasemassa.
Ebolan diagnosoiminen on vaikeaa, sillä sairauden ensimmäiset oireet, kuume ja kurkkukipu, ovat tyypillisiä monelle sairaudelle. Tartunta voidaan vahvistaa verinäytteestä laboratoriokokeessa. Sairaus voi levitä myös näytteistä, joten niitä tulee käsitellä suurella varovaisuudella.
Tällä hetkellä ebolaan on jotain kokeellisia lääkkeitä, mutta enimmäkseen hoito on oireidenmukaista. Hoito voi olla kivunlievitystä, nesteytystä tai kuumetta ja oksentelua hillitseviä lääkkeitä. Koska sairaus on pelätty ja raju, myös psykologisen tuen tarjoaminen sekä potilaille että läheisille on tärkeää. Taudista selviytyneet tulevat sille väliaikaisesti immuuniksi.
Ebolan hoitaminen
Kun ebolatapaus vahvistetaan, on tärkeää toimia nopeasti. Epidemian torjumisessa ja hoidossa tärkeintä ovat seuraavat asiat:
- Potilaiden hoito ja eristys. Mitä nopeammin potilas saadaan eristettyä, sitä tehokkaamminen tartuntojen leviäminen voidaan estää ja mitä varhaisemmassa vaiheessa potilas saa asianmukaista hoitoa, sitä paremmat ovat hänen mahdollisuutensa selviytyä. Jos hoito ei ole laadukasta, potilaat piilottelevat oireitaan pidempään, eivätkä hakeudu sairaaloihin.
- Tartuntojen alkuperän selvittäminen. Kun tartuntojen alkuperä pystytään selvittämään, pystytään tavoittamaan myös heidät, jotka ovat mahdollisesti jo altistuneet virukselle.
- Taudista tiedottaminen. Mitä enemmän ihmiset tietävät sairaudesta, sitä paremmin he pystyvät siltä suojautumaan ja hakeutumaan oireiden ilmestyessä hoitoon. Sairauteen liittyvän stigman hälventäminen auttaa myös selviytyjiä palaamaan takaisin kotiyhteisöönsä.
- Turvalliset ja kunnioittavat hautaukset. Ebola tarttuu herkimmin juuri kuolleesta ihmisestä, minkä vuoksi ruumiit pitää haudata turvallisesti. Omaisilla pitää olla mahdollisuus hyvästellä lähimmäisensä kunnioittavasti.
- Uusien tartuntojen etsimiseen. Mitä tehokkaammin uudet tartunnat paikallistetaan, sitä paremmin niiden leviäminen saadaan rajattua.
- Terveysjärjestelmien tukeminen. Koska ebolan oireet ovat yleisiä myös muissa sairauksissa, moni tartunnan saanut hakeutuu ensin tavalliseen terveyskeskukseen. Tukemalla terveysjärjestelmää varmistetaan, että terveydenhuollon työntekijät osaavat suojautua virukselta ja havaitsevat tartunnat ajoissa.
Koska ebola tarttuu herkästi esimerkiksi verestä ja hiestä, potilaista huolehtivat sairaanhoitajat ja muut työntekijät pukeutuvat paksuihin suojavarusteisiin. Kuumuuden vuoksi puvun sisällä saa olla korkeintaan tunnin ja korkeintaan kolme kertaa päivässä. Parempikuntoisia potilaita pyritäänkin hoitamaan etäältä huolehtimalla, että heillä on tarpeeksi vettä ja ruokaa. Heidän kanssaan voi keskustella ilman suojavarusteita aidan läpi.
Lapset ebolapotilaina
Raskaan suojapuvun vuoksi hoitohenkilökunnan aika on rajattu potilaiden hoidossa, mikä tekee ebolaan sairastuneiden lasten hoidosta haastavaa. Sylilapset tarvitsevat jatkuvaa huolenpitoa. Suurin apu pienten lasten perushoidossa ovat siten itsekin vielä toipumisvaiheessa olevat potilaat, jotka voivat jo paremmin. Potilaat joutuvat kuitenkin pysymään hoitolaitoksessa, kunnes virusten määrä veressä on niin alhainen, että he eivät enää voi tartuttaa muita. Jotkut potilaista kiintyvät hoitamiinsa lapsiin niin, että jäävät jopa vapaaehtoisesti pidemmäksi aikaa hoitolaitokseen pitämään heistä huolta.
Hyvän hoidon ja luottamuksen merkitys korostuu tässäkin yhteydessä. Hyvää hoitoa saaneet haluavat herkemmin itsekin auttaa muita, ja immuniteetin ansiosta pystyvät hoitamaan ebolaan sairastuneita lapsia.
Länsi-Afrikan ebolaepidemia 2014–2015
Historian toistaiseksi suurin ebolaepidemia oli Länsi-Afrikassa 2014–2015. Epidemia iski pahiten Sierra Leoneen, Guineaan ja Liberiaan, mutta vahvistettuja tapauksia oli myös Nigeriassa, Senegalissa ja Malissa. Epidemiaan kuoli 11 300 ihmistä. Kuolleita on todennäköisesti jopa enemmän, koska kaikkia tapauksia ei koskaan saatu tietoon. Kuolleiden joukossa oli myös satoja lääkäreitä ja hoitajia, mikä heikensi entisestään maiden terveysjärjestelmää. Ebolaa tavattiin tuolloin ensimmäistä kertaa Länsi-Afrikassa.
Epidemian laajuuden vuoksi kyseessä oli yksi Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön suurimmista hätäapuoperaatioista koskaan. Epidemian aikana joka kolmas vahvistettu ebolapotilas oli hoidettavana Lääkärit Ilman Rajoja -sairaalassa.
Lupaava rokote
Kun ebolaepidemia iski Länsi-Afrikkaan 2014 korostui, että lääkeyhtiöt laiminlyövät hoitojen kehittämisen sairauksiin, jotka koskevat erityisesti köyhissä maissa eläviä ihmisiä. Tarjolla ei ollut lääkettä tai rokotetta, millä hoitaa tai estää ebolan leviäminen.
Epidemian seurauksena on kehitetty kokeellinen rokote, jota testataan tällä hetkellä Kongon demokraattisessa tasavallassa käynnissä olevan epidemian pysäyttämisessä. Muun muassa Lääkärit Ilman Rajoja osallistuu rokottamiseen. Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista ja ilmaista. Tulokset ovat olleet lupaavia.
Suojalasit
Kahdet päällekkäiset suojahanskat
Kumisaappaat
Suojaava esiliina
Suojalasit
Kahdet päällekkäiset suojahanskat
Kumisaappaat
Suojaava esiliina
