”Työskentelin vaunussa, jossa oli yhdeksän vuodepotilasta. Kun annoin heille ruokaa, he pyysivät toiset annokset. Ihmiset olivat nälkäisiä, heidän luunsa ja kylkiluunsa näkyivät. He vaikuttivat olleen aliravittuja pitkään. Se oli vaikeaa katsottavaa.”
Näin kertoo sairaanhoitajamme Denys Babiy, joka oli mukana evakuoimassa psykiatrisen sairaalan potilaita lääkintäjunalla Harkovasta Kiovaan.
Evakuoimme syyskuussa yli 200 neurologisia ja psykiatrisia sairauksia sairastavaa potilasta. Ennen evakuointia potilaat olivat joutuneet elämään vaikeissa oloissa. Jotkut olivat joutuneet nukkumaan lattialla, eikä heillä ollut riittävää hoitoa tai hygieniaa.
Etulinjan lähellä sijaitsevat sairaalat vaikeuksissa
Ukrainan itä- ja kaakkoisosissa sijaitsevilla terveydenhuollon laitoksilla ja hoitokodeilla on suuria vaikeuksia jatkaa potilaidensa hoitoa. Monilta on katkaistu vesi ja sähkö, ja niillä on vaikeuksia saada potilaille ruokaa ja lääkkeitä.
Terveydenhuollon laitokset ovat myös vaarassa läheisten taistelujen vuoksi. Syyskuun alussa potilaat olivat olleet sairaalassa aivan kontaktilinjan lähellä, Harkovan alueella. Kun sairaalaa oli tuolloin yritetty evakuoida, sairaalaa tiettävästi ammuttiin, jolloin neljä sen henkilökunnan jäsentä ja kaksi potilasta kuoli. Myöhemmin potilaat siirrettiin sairaalaan Harkovan kaupunkiin, jonka potilaiden määrä nousi tällöin 400:sta potilaasta yli tuhanteen potilaaseen.
“Vaikka henkilökunta teki parhaansa, olosuhteet sairaalassa menivät erittäin vaikeiksi. Heillä ei ollut riittävästi sänkyjä, lääkkeitä tai henkilökuntaa kaikkien potilaiden hoitamiseen”, kertoo lääkärimme Borys Potapov, joka oli mukana saattamassa potilaita Harkovasta Kiovaan.
Lääkintäjunalla turvaan
Ukrainan terveysministeriö pyysi Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöltä apua 200 potilaan siirtämisessä terveydenhuollon laitokseen Kiovaan. Terveysministeriö valitsi siirrettävät potilaat. Lääkärit Ilman Rajoja lahjoitti sairaalalle saippuaa, shampoota ja hygieniatarvikkeita ennen evakuoinnin järjestämistä. Potilaat siirrettiin busseilla ja terveysministeriön ambulansseilla Harkovan juna-asemalle, josta he nousivat lääkintäjunaamme.
Ensimmäinen juna lähti matkaan 23. syyskuuta. Junassa potilaiden tukena oli lääkintäjunan tavallisen henkilöstön lisäksi terveysministeriön sairaanhoitajia ja psykiatri.
”Teimme kaksi 36 tuntia kestänyttä junamatkaa. Kyydissä olleilla potilailla oli erilaisia sairauksia. Jotkut olivat iäkkäitä ihmisiä, joilla oli neurologisia sairauksia kuten Parkinsonin tai Alzheimerin tauti. Mukana oli myös paljon potilaita, joilla oli akuutteja psykoottisia häiriöitä”, kuvailee projektikoordinaattori Emilie Fourrey.
“Ymmärrettävästi osa potilaista oli varsin järkyttyneitä, mutta matka Kiovaan sujui hyvin. Potilaat siirretään siellä kahteen eri terveydenhuollon laitokseen, joissa Lääkärit Ilman Rajoja tulee seuraamaan heidän vointiaan.”
Potilaat hyvin huonossa kunnossa
Pidämme Ukrainan itäisissä ja kaakkoisissa osissa yllä ambulanssipalvelua, joka siirtää potilaita yhdestätoista kontaktilinjan lähellä olevasta sairaalasta. Syyskuun kolmen ensimmäisen viikon aikana siirsimme 277 potilasta laitoksiin vähän etäämmälle taisteluista.
Suurimmalla osalla näistä potilaista oli sotavammoja, ja he olivat saaneet riittävää hoitoa. Siitä huolimatta, kuten psykiatrisista ja neurologisista häiriöistä kärsivien potilaiden kokemukset osoittavat, siirto aivan rintamalinjan läheisyydessä sijaitsevista sairaaloista ei takaa riittävää terveydenhuoltoa, jos heitä vastaanottavat sairaalat ovat ylikuormittuneita, ja erityisesti jos potilailla on monimutkaisia, kroonisia terveystarpeita. Potilaiden evakuointi maan länsiosissa sijaitseviin sairaaloihin kaukana rintamalinjoilta voi lievittää terveydenhuoltolaitoksiin kohdistuvaa painetta.
Kävimme 27. syyskuuta tapaamassa joitain evakuoituja potilaita Kiovan alueella. Terveysministeriön työntekijä kertoi tuolloin, että jotkut potilaat olivat kiittäneet heitä pääsystä parempiin oloihin kauemmas etulinjasta. Näistä parannuksista huolimatta potilailla on yhä merkittäviä sairaanhoidon tarpeita. Eräs sairaanhoitaja totesi, että kaikkina niinä vuosina, jotka hän on hoitanut potilaita psykiatrisissa sairaaloissa, hän ei ole ikinä nähnyt potilaita näin huonossa henkisessä ja fyysisessä kunnossa.
