Työntekijämme kertovat maanjäristyksen jälkeisistä päivistä Luoteis-Syyriassa sijaitsevissa sairaaloissa, ja siitä millainen tilanne on nyt, kun maanjäristyksestä on kulunut hieman yli viikko.
“Helmikuun kuudentena päivänä ymmärsimme nopeasti, että käsissämme on katastrofaalinen tilanne”, kertoo Mohammad Darwish, Atmehin kaupungissa sijaitsevan sairaalamme apulaisjohtaja.
Suurin osa maassa työskentelevistä 500 työntekijästämme on mukana hätävasteessa. Vakavien palovammojen hoitoon erikoistunut Atmehin sairaala on lahjoittanut laitteita alueen sairaaloille sekä lähettänyt niihin kirurgejaan vahvistukseksi. Lisäksi olemme tehneet lahjoituksia kolmellekymmenelle alueen sairaalle paikallisten projektiemme kautta.
“Tuhot alueella olivat valtavat. Aktivoimme hätäsuunnitelmamme vain kolme tuntia ensimmäisen maanjäristyksen jälkeen ja hälytimme työntekijämme valmiuteen”, Darwish kuvailee.
Sairaalat ylikuormittuneita
Työntekijämme Atmehissa ovat alkaneet lähettää lääkintätarvikkeita noin kymmeneen aleen sairaalaan Bab al-Hawaan, Darat Izzaan, Idlibiin ja jopa Ataribiin asti.
“Kaikki sairaalat olivat ylikuormittuneita, mukaan lukien omamme”, selittää Samih Kaddour, ortopediaan ja korjaavaan plastiikkakirurgiaan keskittyvän Aqrabatin sairaalan johtaja.
“Lääkärit Ilman Rajoja oli ensimmäisenä auttamassa meitä ja jakamassa resurssejaan. He antoivat meille materiaalia, mukaan lukien välineitä kipsien tekoon ja haavojen sterilointiin. Otimme päivystyksessä vastaan 800 ihmistä, joista 250 oli leikkaushoidon tarpeessa. Vielä tänäänkin (lauantaina 11.2.) loukkaantuneita saapuu paljon.”
Sittemmin hätäensiavun aikaikkuna on valitettavasti sulkeutunut.
Sairaalamme kirurgeja lähetettiin myös alueen terveydenhuollon laitoksiin tukemaan kollegojaan, jotka hoitivat suurta määrää loukkaantuneita.
“Emme olleet ikinä ennen nähneet niin suurta loukkaantuneiden määrää, paitsi ehkä alueella tapahtuneiden pommitusten tai verilöylyjen aikaan.”
“Menin sairaalaan, joka oli Turkin rajan välittömässä läheisyydessä”, kertoo lääkäri Mohammad Zaitoun.
“Koska raja oli suljettu, oli mahdotonta saada tukea ulkopuolelta ja siirtää loukkaantuneita, mikä asetti meille suunnattomasti paineita. Loukkaantuneita oli paljon, hoitohenkilökunta oli uuvuksissa. Teimme parhaamme Atmehin työntekijöiden kanssa. Kirurgina olin leikkaussalissa. Emme olleet ikinä ennen nähneet niin suurta loukkaantuneiden määrää , paitsi ehkä alueella tapahtuneiden pommitusten tai verilöylyjen aikaan. ”
Myös Atmehin sairaalan ambulanssit ovat olleet käytössä. Niiden avulla potilaita pystyttiin siirtämään sairaaloiden välillä. Liikkuvien klinikoidemme suunnitelmat muokattiin tilanteeseen sopiviksi, ja niitä pystytettiin paikkoihin, joissa oli paljon maanjäristyksen kokeneita ihmisiä . Liikkuvien klinikoiden työntekijät ovat työskennelleet alueella useita vuosia tarjoten terveydenhuoltoa sotaa paenneille ihmisille, jotka asuvat maan sisäisille pakolaisille tarkoitetuilla leireillä. Tällä hetkellä he vierailevat päivittäin paikoissa, joista kotinsa menettäneet ovat hakeneet suojaa, esimerkiksi Sarmadassa, Kammounehissa ja Al Danassa.
Tarpeet ovat yhä valtavat – “Alueen ihmisiltä puuttuu kaikkea”
“Meillä ei ole vieläkään selkeää kuvaa Atmehin laajemman alueen tilanteesta”, jatkaa lauantaina haastateltu Mohammad Darwish.
“Tiedämme vain, että sairaalat ovat täynnä haavoittuneita ja kuolleita, ja että tarpeet ovat valtavat. Alueen ihmisiltä puuttuu kaikkea. Avasimme välittömästi varastomme ja jaoimme satoja välttämättömiä tarvikkeita, mutta se ei riitä. Lahjoitimme muun muassa 2500 huopaa sairaaloiden potilaille ja satoja perustarvikkeita perheille.”
Käytämme pian hätävarastoja odottaessamme kansainvälistä toimitusta, jota aluetta ympäröivät poliittiset jännitteet ovat vaikeuttaneet. Maanjäristykseen asti Baba al-Hawan rajanylityspaikka oli ainoa reitti humanitaarisen avun kuljettamiseen Turkista sisämaassa sijaitsevaan Luoteis-Syyriaan.
“Maanjäristyksestä on kulunut (lauantaina 11.2.) melkein viikko, mutta emme ole saaneet yhtään apua ulkopuolelta”, kertoo Atmehin sairaalan johtaja Moheed Kaddour.
“Apua tuli vain toisista sairaaloista, paikallisilta ja järjestöiltä, jotka olivat jo paikalla ennen katastrofia. Tässä Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Atmehin sairaalalla oli tärkeä rooli”, Kaddour jatkaa. Hänen mukaansa säännöllisellä tuella rakennetun, noin kahdenkymmenen terveyslaitoksen muodostaman verkoston reagointikyvyllä on kuitenkin rajansa: tällä hetkellä on esimerkiksi mahdotonta siirtää vakavassa tilassa olevia potilaita Turkkiin.
”Yleensä siirrämme vakavia palovammoja saaneet potilaat Turkkiin saamaan asianmukaista hoitoa”, kertoo Mohammad Darwish. “Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön sairaala Atmehissa tarjoaa elintärkeää hoitoa, mutta sillä on myös rajoituksensa, ja siellä pystytään hoitamaan asiaankuuluvasti vain keskivaikeita palovammoja. Nykyään Idlibin maakunnassa ei ole enää erikoissairaanhoitoa ja rajaa ei voi ylittää.” Luoteis-Syyriassa maanjäristykset iskivät alueelle, jossa yli 2 miljoonaa pakolaista elää leireillä, joissa on vaikeaa saada terveydenhuoltoa.
“Potilaiden hoito pitää meidät yhä liikkeessä yhdeksän päivää maanjäristyksen jälkeen ”, sanoo Moheeb Kaddour. “Teemme edelleen hengenpelastavia leikkauksia ihmisille, joilla on murskavammaoireyhtymä. Tämä oireyhtymä on seurausta siitä, kun lihakset ovat pitkään puristuksissa, ja voi johtaa kuolemaan happivajauksen ja munuaisten pettämisen vuoksi. Tilanne on sanoin kuvaamaton ja toistaiseksi olemme yksin.’’
