Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut on turvattava myös pandemian aikana.
Koronapandemialla saattaa olla katastrofaalisia seurauksia naisten ja tyttöjen terveydelle ympäri maailmaa. Erilaiset sulkutoimenpiteet, kuten matkustusrajoitukset ovat aiheuttaneet sen, että naisten on ollut vaikeampi saada seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita. Tämä uhkaa lisätä lapsi- ja äitikuolleisuutta.
Länsi-Afrikan ebolaepidemiassa (2014–2016) suurin uhka naisten ja tyttöjen terveydelle ei ollut ebola, vaan tavallisten terveyspalveluiden sulkeutuminen. Vaikka osa terveyspalveluista olisi ollut auki, niihin ei välttämättä uskallettu mennä ebolatartunnan pelossa. Tuhansia henkiä menetettiin, kun potilaat eivät päässeet synnyttämään turvallisesti ja neuvola- ja perhesuunnittelupalvelut olivat suljettuina.
Nyt sama on tapahtumassa uudelleen, mutta paljon suuremmassa mittakaavassa. Työntekijämme ympäri maailmaa kertovat, että pandemian epäsuorat vaikutukset naisten elämään ovat jo näkyvissä.
Pääsy ehkäisyyn ja turvalliseen aborttiin on turvattava pandemian aikana
Osa seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluista, kuten ehkäisy ja turvallinen abortti, nähdään usein ”ei-välttämättöminä” tai jopa laittomina. Ne joutuvat pandemiassa helposti leikkurin alle.
Tuhansia seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita tarjoavia keskuksia on sulkeutunut koronapandemian alettua. Lisää sulkemisia odotetaan.
Guttmacher-instituutin tutkimuksen mukaan sulkeutumisten myötä saatetaan menettää jopa 80 prosenttia palveluista. Tutkimuksen mukaan jo pelkästään 10 prosentin menetys tarkoittaisi yli 15 miljoonaa ei-toivottua raskautta, yli 3 miljoonaa vaarallista aborttia ja yli 28 000 äitiyskuolemaa lisää.
Vaarallinen abortti on kansainvälisistä yksi yleisimmistä äitiyskuolleisuuden syistä. Se tappaa vuosittain ainakin 22 800 naista ja tyttöä ja vahingoittaa vakavasti ainakin miljoonaa.
Vaarallinen abortti on yksi helpoiten ehkäistävissä olevista äitiyskuolleisuuden syistä – ehkäisyn ja turvallisten aborttien avulla.
Vaarallinen abortti on yksi helpoiten ehkäistävissä olevista äitiyskuolleisuuden syistä – ehkäisyn ja turvallisten aborttien avulla. Se on myös yksi vaikeimmista johtuen stigmasta, kriminalisaatiosta ja poliittisesta sekä sosiaalisesta paineesta.
Esimerkiksi Rustenburgissa, Etelä-Afrikassa, terveyskeskukset lakkasivat tarjoamasta turvallisia abortteja väärinymmärryksen vuoksi kansallisten sulkutoimenpiteiden aikana. Vaikuttamistyömme ansiosta palvelut saatiin taas auki.
Kgaladi Mphahlele, sairaanhoitaja, Rustenburg, Etelä-Afrikka: ”Oli liian myöhäistä, en voinut auttaa häntä.”
“Tshireletso* 35-vuotias nainen tuli klinikallemme tänään ja pyysi raskaudenkeskeytystä. Valitettavasti en pystynyt auttamaan, sillä hänen raskautensa oli jo liian pitkällä. Hän oli 27 viikolla. Kysyin, miksi hän ei ollut tullut meille aikaisemmin.
Nainen kertoi, että hänelle oli alun perin varattu aika raskaudenkeskeytykseen jo 27. maaliskuuta, mutta se oli kansallisen koronakaranteenin ensimmäinen päivä, eikä hän päässyt klinikalle. Hän tuli klinikalle viikkoa myöhemmin, mutta terveysviraston vartija käännytti hänet pois kertoen, että abortteja ei tehtäisi ja hänen pitäisi tulla takaisin, kun kansalliset sulkutoimenpiteet ovat ohi.
Niinpä hän tuli tänään, kun kansalliset sulkutoimenpiteet laskettiin tasolle kolme. Tämä oli hänen kolmas yrityksensä saada terveydenhoitoa. Hän anoi minua auttamaan, sillä hänellä ei ollut tällä hetkellä työtä ja hänellä oli jo lapsia elätettävänä. Mutta oli liian myöhäistä, en voinut auttaa häntä. Me annoimme hänelle neuvontaa ja yhdistimme hänet sosiaalityöntekijän kanssa. Tämä on surullinen esimerkki siitä, miten COVID-19-vaste estää naisia saamasta elintärkeää terveydenhuoltoa.”
* nimi muutettu potilaan henkilöllisyyden suojelemiseksi
Katso videolta, miten sopeutamme palveluitamme pandemian aikaan
Liikkumisrajoitukset ja sulkutoimenpiteet lisäävät vaaroja
Matkustusrajoituksilla, joilla pyritään hidastamaan uuden koronaviruksen leviämistä, on ollut tahattomia vaikutuksia seksuaali- ja lisääntymisterveyden saatavuuteen.
Synnytyssairaalassamme Khostissa, Afganistanissa potilaamme vähenivät kuukaudessa 40 prosenttia. Yleensä sairaalassamme syntyy keskimäärin 2 000 vauvaa kuukaudessa.
Pudotus potilasmäärissä on pelottava. Monilla naisilla tällä alueella on ollut vaikeuksia saada kyytiä sairaalaan. Moni todennäköisesti synnyttää kotona perinteisen parantajan avulla, jolla ei ole muodollista koulutusta, ja ympäristössä, joka saattaa olla vaarallinen. Osa naisista synnyttää pienemmissä terveyskeskuksissa, mutta niitä ei ole läheskään tarpeeksi.
Monet äitiys- ja vastasyntyneiden kuolemista, jotka johtuvat liikkumisrajoituksista – niin Afganistanissa kuin ympäri maailmaa – jäävät todennäköisesti tilastoimatta, koska äidit eivät koskaan pääse sairaalaan asti.
Sulkutoimenpiteet ja sosiaalinen eristäytyminen ovat myös aiheuttaneet piikin lähisuhdeväkivaltailmoituksissa, mukaan lukien seksuaalisessa väkivallassa. Kotona pysyminen ei ole turvallista niille naisille ja tytöille, jotka ovat ansassa pahoinpitelijänsä kanssa.
Vaikka tarve seksuaalista väkivaltaa kokeneiden terveyspalveluille vaikuttaa kasvavan, niihin pääsy on nyt vaikeampaa. Monissa paikoissa näemme, miten raportit väkivallasta lisääntyvät, mutta hoitoon tulleiden määrä vähenee. Näemme tämän esimerkiksi projektissamme Cholomassa, Hondurasissa:
”Raporttien mukaan jengiväkivalta on vähentynyt sulkutoimenpiteiden aikana, mutta lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt – kuten kaikkialla”, kertoo Jennifer Stella, projektimme lääkinnällinen neuvonantaja.
Siitä huolimatta niiden naisten määrä, jotka tulevat tarjoamiimme seksuaalista väkivaltaa kokeneiden terveyspalveluihin, on romahtanut. Tämä johtuu todennäköisesti liikkumisrajoituksista.
“Kun potilaat saavat yhteyden sosiaalityöntekijäämme tai psykologiimme, lähetämme taksin hakemaan heitä saadaksemme heidät klinikalle.”
Maura Emelina Lainez Vaquiz, lääkäri, Choloma, Honduras: ”Potilas soitti minulle itkien”
”[Sulkutoimista huolimatta] olemme jatkaneet ehkäisyn tarjoamista ja synnytyksissä avustamista. Itse asiassa autamme nyt keskimäärin kuukaudessa useammassa synnytyksessä kuin ennen koronapandemiaa. Keskiarvomme on noussut 55 synnytyksestä 75:teen, vaikka matkustaminen on lähes mahdotonta sulkutoimien aikana, koska julkinen liikenne on suljettu – jopa taksit – ambulanssikuljetuksia ei ole ja suurin osa ihmisistä ei omista autoa.
Olemme pystyttäneet teltan klinikkamme ulkopuolelle, jotta ihmiset pystyvät pitämään turvaetäisyyttä ja voimme jatkaa ehkäisyn tarjoamista. Olemme alkaneet antaa potilaillemme pidemmälle ajalle ehkäisyvälineitä kuten e-pillereitä. Olemme ainoa taho, joka tarjoaa ehkäisyä sulkutoimien aikana.
Mielestäni on täysin käsittämätöntä, että naisilla ei ole pääsyä perhesuunnitteluun näinä aikoina – kyseessä on elintärkeä terveyspalvelu. Honduras on yksi niistä kuudesta maasta, joissa abortti on laiton kaikissa tilanteissa. Lisäksi jälkiehkäisypilleri on kielletty.
Vaikka raskaus olisi seuraus raiskauksesta tai se tarkoittaisi sitä, että hänen täytyisi keskeyttää koulu tai menettää työnsä, abortti ja jälkiehkäisypilleri ovat laittomia; vaikka naisella ei olisi varaa ruokkia lastaan tai hän olisi vielä lapsi itse. Hän ei voi saada aborttia, vaikka raskaus uhkaisi hänen henkeään.
—
Viime yönä potilas soitti minulle itkien. Hän kertoi minulle menneensä terveyskeskukseen varaamalleen ajalleen saadakseen ehkäisyä, mutta keskus oli suljettu.
Hän sanoi minulle: ‘En halua toista lasta, eikä halua aviomiehenikään. Jos tulen raskaaksi, hän jättää minut.’
Näitä tarinoita on vaikea kuulla.”
Sopeutumista ja innovaatioita
Monet projekteistamme sopeutuvat erilaisiin sulkutoimenpiteisiin tarjoamalla terveyspalveluita etänä. Kyse voi olla kriisipuhelimesta, johon voi soittaa terveyshuolineen tai esimerkiksi psykologin tapaamiset, jotka pidetään nyt puhelimen välityksellä.
Pandemiassa on elintärkeää muokata palveluita niin, että ovat turvallisia. Mutta tämä on myös mahdollisuus ajatella niitä kokonaan uusiksi. Koronapandemia voi olla myös mahdollisuus muuttaa sitä, miten seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita tarjotaan niin, että ne on yhä useamman ihmisen saatavilla.
”Toivon, että pystymme jatkamaan etäpalveluiden antamista myös pandemian jälkeen. Jos voimme vielä laajentaa niitä, pystymme tavoittamaan vielä useamman naisen, jotka eivät muuten pystyisi tulemaan klinikalle”
Maura Emelina Lainez Vaquiz
”Toivon, että pystymme jatkamaan etäpalveluiden antamista myös pandemian jälkeen. Jos voimme vielä laajentaa niitä, pystymme tavoittamaan vielä useamman naisen, jotka eivät muuten pystyisi tulemaan klinikalle”, kertoo lääkäri Maura Emelina Lainez Vaquiz, joka työskentelee projektissamme Hondurasissa.
Esimerkiksi lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on niin turvallinen ja tehokas, että yhä useammat naiset pystyvät tekemään sen turvallisesti kotonaan. Silloin terveystoimijoiden rooli on tarjota tukea ja ohjeistusta, turvalliset lääkkeet ja apua tarvittaessa. Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on 99 prosenttisesti turvallinen ja 95 prosenttisesti tehokas. Suurimman osan naisista ei tarvitse tulla klinikalle ultraäänitutkimukseen toimenpiteen jälkeen, mikä on tärkeää pandemian aikana.
Tiedämme, että useammat naiset ja tytöt kuolevat todennäköisemmin pandemian kerrannaisvaikutuksiin kuin itse sairauteen. Hallitusten, terveysviranomaisten ja terveyskeskuksien on toimittava nyt, jotta naisilla ja tytöillä on myös pandemian aikana pääsy tarvitsemiinsa terveyspalveluihin.
Heidän elämänsä ja terveytensä on asetettava etusijalle – myös pandemian aikana.
