Mombasa on merkittävä satamakaupunki Kenian rannikolla. Se tunnetaan kauniista hiekkarannoista ja historiasta, jossa swahili- ja arabiperinteet yhdistyvät intialaisiin ja eurooppalaisiin vaikutteisiin.
Alue on myös konservatiivinen, jossa häpeälliseksi leimattuun ryhmään kuuluminen voi aiheuttaa hankaluuksia.
Maailmanterveysjärjestö WHO käyttää termiä ’keskeiset väestöryhmät’ (’key populations’) ihmisistä, joilla on muita suurempi todennäköisyys sairastua hiv:iin ja muihin seksitauteihin. Keskeisiin väestöryhmiin kuuluu esimerkiksi seksityöntekijöitä, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia ihmisiä sekä ihmisiä, jotka käyttävät huumeita. Heillä on merkittävä rooli hiv:n torjunnassa Keniassa.
Bridget, Madina, Dee ja Sally toimivat keskeisten väestöryhmien vertaiskouluttajina. Heidän kertomuksissaan korostuu, miten tärkeää on saada hoitoa ilman häpeää ja tuntea olonsa tervetulleeksi. Vertaiskouluttajat eivät ole vain palveluntarjoajia, he ovat yhteisön johtajia, mielenterveyden edistäjiä ja muutoksen tuojia.
Vertaiskouluttajat auttavat vähentämään stigmaa
Mombasassa keskeiset väestöryhmät kohtaavat suhteettoman paljon terveydellisiä ja yhteiskunnallisia haasteita. Rahoittamamme tutkimuksen mukaan heistä yli 60 % elää köyhyysrajan alapuolella. Yli kolmanneksella ei ole lainkaan kuukausituloja. Ruokaturvattomuus on yleistä: kuusi kymmenestä kertoi olleensa syömättä kaksi päivää tai pidempään tutkimusta edeltäneen viikon aikana.
Puolet kaikista keskeisiin väestöryhmiin kuuluvista haastatelluista kertoi kokeneensa terveydenhuollossa stigmaa joskus tai usein. Sillä on konkreettinen vaikutus terveyteen: ihmiset, jotka kertoivat kokeneensa stigmaa usein, kertoivat 3,6 kertaa todennäköisemmin, että heidän on vaikeaa saada hoitoa.
Pyrimme helpottamaan tilannetta kouluttamalla ryhmiin kuuluvia vertaiskouluttajiksi. He lisäävät omissa yhteisöissään tietoisuutta tarjottavista palveluista ja jakavat perustietoa terveydestä.
Bridget: ”Emme ole ulkopuolisia”
27-vuotias vertaiskouluttaja Bridget on alun perin kotoisin Ugandasta. Hän työskentelee nuorisotilassa Bamburissa ja auttaa intersukupuolisia ja sateenkaari-ihmisiä saamaan terveydenhuoltopalveluita.
”Sateenkaari-ihmiset kohtaavat Keniassa paljon haasteita”, hän selittää. ”Ihmiset pelkäävät sellaista, mitä eivät ymmärrä.”
Syrjinnän vuoksi suuri osa sateenkaari-ihmisistä on Mombasassa työttömänä. ”He voivat käydä täällä ilmaiseksi ja tuntea olonsa tervetulleeksi.”
Bridgetin työssä luottamuksen luominen on keskeistä. ”Sateenkaariyhteisöä on autettava tuntemaan olonsa turvalliseksi. Täytyy sanoa: ’Minäkin kuulun samaan yhteisöön. Ette ole ulkopuolisia.’”
Bridget on nähnyt itse, miten lähestymistapa voi muuttaa ihmisen elämän. ”Aiemmin arat ihmiset hakeutuvat nyt palveluihin. He uskaltavat sanoa: ’Olen intersukupuolinen, olen transnainen, tarvitsen terveydenhuollon palveluita.’ Se antaa minulle toivoa”, hän kertoo.
Madina: ”On ihan ok, että on vaikeaa”
28-vuotias Madina ryhtyi vertaiskouluttajaksi selvittyään traumaattisesta avioerosta ja sen aiheuttamasta stigmasta.
”Vanhempani hyväksyivät minut ja poikani, mutta yleisesti ottaen yhteisössäni avioeroon liitetään häpeäleima. Minua nimiteltiin ja minusta juoruttiin. Kärsin siitä ja harkitsin itsemurhaa”, hän kertoo.
Madina kuuli paikalliselta nuorisojärjestöltä mahdollisuudesta opiskella vertaiskouluttajaksi.
”Vertaiskouluttajana toimiminen on intohimoni”, hän sanoo. ”Kaikki, mitä minulle tapahtui, johtui siitä, ettei minulla ollut tietoa. Nyt voin jakaa tietoa eteenpäin ja ehkä pelastaa jonkun hengen.”
Madinan viesti on yksinkertainen: ”On ihan ok, että on vaikeaa. Aseta mielenterveytesi etusijalle.”
Dee: ”Haluan vain elää omana itsenäni”
Dee on 24-vuotias transnainen. Hänen perheensä sai hänen sukupuoli-identiteettinsä selville ja kertoi siitä muille.
”He sanoivat, että olemassaoloni on huono enne. He heittivät vaatteeni ulos ja käskivät minun häipyä”, hän muistelee. Kodittomana ja torjuttuna hän teki seksityötä selviytyäkseen. ”Olen tehnyt seksityötä vuodesta 2019.”
Dee on kokenut transnaisena vakavaa väkivaltaa. Arpi otsassa muistuttaa siitä, miten viisi miestä pahoinpiteli hänet raa’asti. Dee on joutunut vaihtamaan asuntoa lukemattomia kertoja Mombasassa asuessaan. Kun vuokranantajat tajuavat hänen sukupuoli-identiteettinsä, he irtisanovat sopimuksen yllättäen. Kun Dee puhuu turvallisesta tilasta, hän ei tarkoita vain henkistä turvallisuuden tunnetta vaan paikkaa, jossa ei joudu väkivallan uhriksi.
Tarjoamme ilmaista ja syrjimätöntä terveydenhuoltoa keskeisille väestöryhmille Mombasassa. Myös Dee on saanut tukea palveluista.
”Pääsin puhumaan psykologin kanssa joka keskiviikko. Lääkärit Ilman Rajoja tarjoaa palveluita eikä tuomitse.” Nyt myös hän on vertaiskouluttaja ja ottaa yhteyttä transihmisiin, jotka pelkäävät hoitoon hakeutumista. ”Toimitan kondomeja ja liukuvoidetta ja kerron, mistä saa PrEP-lääkitystä hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyyn. Olen todella ylpeä. Transihmisenä pystyn olemaan avuksi.”
Mistä Dee unelmoi? ”Haluan vain elää omana itsenäni. Haluan turvallisen tilan transihmisille.”
Sally: ”Terveyttä ei voi ostaa”
Sally on seksityöntekijä ja vertaiskouluttaja. Hänen perheensä on syvästi uskonnollinen eikä tiedä hänen työstään.
”Jos he tietäisivät, he heittäisivät minut ulos”, Sally sanoo. Hän kertoo seksityöntekijöiden kohtaamasta sukupuolittuneesta väkivallasta: ”Se on rankkaa emotionaalisesti, psykologisesti ja fyysisesti. Se todella uuvuttaa. Useimmat meistä päätyvät lopulta itsetuhoisiin ajatuksiin”, Sally kertoo.
Hän on saanut kauttamme psykologista tukea ja päässyt hiv-testeihin.
Mombasa on konservatiivista aluetta, ja monet ihmiset suhtautuvat keskeisiin väestöryhmiin kielteisesti uskonnollisista syistä. Monen on salattava identiteettinsä, ja sillä on vakavat seuraukset.
”Useimmat keskeisiin väestöryhmiin kuuluvat pysyvät piilossa. He eivät uskalla mennä sairaalaan ja paljastaa identiteettiään edes silloin, kun sairastuvat.”
Sally haluaa auttaa heitä. Hänelle vertaiskouluttajana toimiminen tarkoittaa tiedon jakamista ihmisille, joilla ei sitä ole.
Sally käyttää työssään luovuutta ja empatiaa. ”Joskus näyttelen erilaisia tilanteita, teen niistä teatteria. Haluan, että ihmiset tuntevat osallistuvansa.” Hän myös ymmärtää traumoja ja varoo sanojaan ja tekojaan.
”Eri asiat saavat ihmisissä aikaan erilaisia tunnereaktioita. Pitää olla lempeä.” Sallylla on selvä sanoma: ”Terveyttä ei voi ostaa. Siksi Lääkärit Ilman Rajoja saa täyden tukeni. Jos ei ole terveyttä, ei voi olla vaurauttakaan.” Sallylle vertaiskouluttajana toimiminen on myös tapa rauhoittaa omaa sisäistä lastaan:
”Kukaan ei koskaan opastanut minua. Siksi haluan antaa toisille sen, mistä olen itse jäänyt paitsi.”
