Hyökkäykset terveydenhuoltoon ovat lisääntyneet aseellisissa konflikteissa voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2025 hyökkäyksissä kuoli ennätyksellisen paljon ihmisiä, selviää uudesta raportistamme.
Useissa konflikteissa osapuolet kohdistavat hyökkäyksiä terveydenhuollon laitoksiin, henkilökuntaan ja potilaisiin, mikä rikkoo kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Kollegamme ympäri maailmaa joutuvat usein työskentelemään henkensä uhalla.
Medical Care in the Crosshairs -raportti perustuu kansainvälisten tietokantojen lukuihin ja järjestömme työhön aseellisissa konflikteissa. Maailman terveysjärjestö WHO:n seurantajärjestelmän mukaan vuonna 2025 raportoitiin 1348 hyökkäystä terveydenhuoltoon. Iskuissa kuoli 1981 ihmistä, mikä on kaksinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2024. Eniten ihmisiä kuoli Sudanissa (1620), Myanmarissa (148), Palestiinassa (125), Syyriassa (41) ja Ukrainassa (19).
Myös suhtautuminen sairaanhoidon suojeluun on muuttunut. Sen sijaan, että sairaalat nähtäisiin aina siviilikohteina ja siten suojeltavina, yhteisöjen ja laitosten pitää yhä useammin todistella, etteivät ne ole sotilaallisia kohteita.
Hyökkäysten takana oli usein valtio
Vuonna 2024 Safeguarding Health in Conflict Coalition dokumentoi 3623 terveydenhuoltoon kohdistunutta iskua, mikä oli 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023 ja 62 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Vuonna 2024 noin 81 prosenttia terveydenhuoltoon kohdistuneista väkivallanteoista voitiin yhdistää valtiollisiin toimijoihin.
Ilmaiskuja ja räjähteitä kohdistetaan usein tiheästi asutuille alueille, mikä pakottaa terveydenhuollon laitoksia sulkemaan ovensa ja humanitaarisia järjestöjä vetäytymään. Tällä on tuhoisia seurauksia siviileille, jotka jäävät ilman terveydenhuoltoa jo ennestään haavoittuvassa tilanteessa.
Erityisen paljon hyökkäyksistä kärsivät paikalliset työntekijät. Aid Worker Security Database -tietokannan mukaan vuosina 2021–2025 kuoli 1241 paikallista työntekijää, 1006 loukkaantui ja 604 siepattiin. 98 prosenttia kaikista kuolleista avustustekijöistä, 96 kaikista loukkaantuneista avustustyöntekijöistä ja 94 prosenttia siepatuista avustustyöntekijöistä oli paikallisia.
Vaadimme kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamista
Kymmenen vuotta sitten YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman 2286, jossa tuomittiin hyökkäykset terveydenhuoltoon ja vaadittiin vastuunkantoa. Iskut terveydenhuoltoon ja humanitaarista työtä vastaan kuitenkin jatkuvat.
”Valtioiden ja aseellisten ryhmien on noudatettava kansainvälistä oikeutta, ja niitä on myös pidettävä vastuussa, jos ne eivät noudata lakeja”, sanoo toiminnanjohtajamme Kaisa-Leena Juvonen.
”Kyse on paitsi työntekijöidemme ja potilaiden elämästä ja kuolemasta, myös siitä, onko humanitaarinen apu sodissa ja konflikteissa ylipäätään mahdollista.”
Luovutimme joulukuussa lähes 25 000 ihmisen allekirjoittaman vetoomuksen Suomen ulkoministeriölle.
Vetoomuksessa vaadimme, että Suomi
1. Tuomitsee yksiselitteisesti kaikki terveydenhuoltoon kohdistuvat hyökkäykset.
Siviilikohteisiin, kuten sairaaloihin kohdistuvista iskuista ei saa koskaan tulla normaali sodankäynnin väline.
2. Varmistaa, että hyökkäyksistä vastuussa olevat kantavat oikeudelliset seuraamukset.
Hyökkäykset terveydenhuoltoa kohtaan ovat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisia, mutta tekijät jäävät usein rangaistuksetta. Näin ei saa olla!
3. Osoittaa kansainvälistä johtajuutta.
Suomen tulee varmistaa, että terveydenhuoltoon kohdistuvien hyökkäysten käsittelyä priorisoidaan Euroopan unionissa ja Yhdistyneissä kansakunnissa. Suomen pitää tehdä yhteistyötä muiden maiden kanssa, jotta hyökkäykset estetään tulevaisuudessa.