Sudanin sodan syttymisestä on kulunut vuosi, ja maan terveydenhuolto on romahtanut. Kannanotossaan kansainvälinen puheenjohtajamme Christos Christou varoittaa humanitaarisen avun laiminlyönnin katastrofaalisista seurauksista ihmisille Sudanissa.
Sudanin konflikti on yksi pahimmista kriiseistä, mitä maailma on nähnyt vuosikymmeniin. Kärsimyksen määrä on valtava. Tarpeet kasvavat päivä päivältä, mutta humanitaarista apua ei ole saatavilla läheskään riittävästi.
Kuluneen vuoden aikana Sudanissa olemme usein ottaneet vastaan suuria määriä potilaita kerralla. Olemme suorittaneet hengenpelastavia leikkauksia, auttaneet synnytyksissä ja keisarinleikkauksissa sekä yrittäneet pelastaa aliravittuja lapsia lastenklinikoillamme. Olemme kehittäneet pakolaisleirien vesi- ja sanitaatiotilannetta, pyörittäneet liikkuvia klinikoita ja rokottaneet lapsia. Mutta monilla alueilla, joilla Sudanissa toimimme, olemme ainoa läsnä oleva avustusjärjestö.
Ennen sotaa maassa toimi kymmeniä kansainvälisiä avustusjärjestöjä. Nyt juuri ketään ei ole jäljellä. Kansainvälisen avun puute, jota todistamme tämän laajuisessa kriisissä, on käsittämätöntä. Sitä emme voi hyväksyä – näin ei voi jatkua.
Sudanissa on valtavan haastavaa toimia, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta haasteet eivät ole ylitsepääsemättömiä. Kriisiin on mahdollista reagoida – ja me tiedämme tämän, koska olemme paikan päällä.
Tarvikkeiden ja lääkkeiden loppuminen vaarantaa ihmisten terveyden
Sudanin armeijan (Sudanese Armed Forces, SAF) viimeisen puolen vuoden ajan harjoittama systemaattinen humanitaarisen avun perillepääsyn estäminen on työmme kannalta suuri ongelma. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettemme pysty lähettämään lääkinnällisiä tarvikkeita tai henkilökuntaa rintamalinjojen läpi niille alueille, joita RSF (Rapid Support Forces) hallitsee. Viime aikoina olemme nähneet yhä enemmän yrityksiä estää avustustarvikkeiden ja henkilökunnan pääsyä naapurimaista Sudaniin.
Tarvikkeet ovat loppumassa useilta klinikoiltamme. Esimerkiksi Khartumissa sijaitsevassa Turkkilaisessa sairaalassa varastoistamme on jäljellä enää viidesosa. Artesunaatti, elintärkeä malarialääke, on jo lopussa. Saarto estää tarkoituksellisesti humanitaarisen avun toimittamisen sitä tarvitseville, ja sillä on tuhoisa vaikutus miljoonien ihmisten elämään eri puolilla maata. Tällä hetkellä vain 20—30 prosenttia Sudanin terveydenhuollosta on toiminnassa. Jos tarvikkeita ei saada perille, ihmisten mahdollisuudet hoidon saamiseen rajoittuvat entisestään.
Potilaita kuolee väkivaltaan liittyviin vammoihin ja ehkäistävissä oleviin sairauksiin. Lapsia menehtyy aliravitsemukseen. Rokotukset ovat loppumassa ja kuolettavat taudit, kuten kolera ja tuhkarokko, ovat leviämässä.
Aliravitsemustilanne on katastrofaalinen, nykyinen apu ei ole läheskään riittävää
Esimerkki tilanteen vakavuudesta on Pohjois-Darfurissa sijaitsevan Zamzamin pakolaisleirin katastrofaalinen aliravitsemustilanne. Maailman ruokapankki (WFP) ei ole pystynyt toimittamaan alueelle ruokaa toukokuun 2023 jälkeen. Joka neljäs tammikuussa 2024 tutkimistamme lapsista kärsi akuutista aliravitsemuksesta. 7 prosentilla todettiin vakavaa akuuttia aliravitsemusta. 40 prosentilla raskaana olevista ja imettävistä naisista oli aliravitsemusta, ja leirillä oli musertava päivittäisen kuolleisuuden aste: 2,5 kuolemaa per 10 tuhatta ihmistä. Luvut ovat hälyttäviä, ja odotamme niiden vain huononevan. Elintarviketurvan puutteesta koko maassa on myös erittäin huolestuttavia ennusteita.
Helmikuussa korotimme ääntämme ja vaadimme kiireellisesti välitöntä ja koordinoitua humanitaarisen avun lisäämistä Pohjois-Darfuriin. Huomautimme, että YK:n koordinoimaa kansainvälisen avun skaalausta tarvitaan ihmishenkien pelastamiseksi. Vaadimme ruoka-avun jatkamista kiireellisesti. Vaadimme myös käteisavun jakamista, jotta ihmiset voivat ostaa ruokaa. Pyysimme terveydenhuollon henkilöstöä palaamaan Sudaniin hoitamaan potilaita. Pyysimme myös puhtaan veden jakelun jatkamista, jotta ihmisten ei tarvitsisi enää turvautua jokiin ja soihin ja niiden likaiseen veteen.
Mutta ketään ei kuulunut. Ja nyt kaksi kuukautta myöhemmin olemme edelleen lähes ainoa järjestö paikan päällä.
Tätä emme voi hyväksyä. Humanitaarisen avun tämän tasoinen kansainvälinen laiminlyöminen on järkyttävää. Naisia kuolee synnytyskomplikaatioihin ja kroonisia sairauksia sairastavia potilaita menehtyy lääkkeiden puutteeseen eri puolilla Sudania. Kaikki nämä kuolemat ovat ehkäistävissä, jos humanitaariset toimijat skaalaavat toimintaansa nopeasti ylöspäin ja jos heille taataan riittävä, turvallinen pääsy maahan.
Ilman avun nopeaa laajentamista menetetään lisää ihmishenkiä
Sudanissa tapahtuvan väkivallan ja kuvaamiemme valtavien tarpeiden vuoksi kehotamme YK:ta ja avustusjärjestöjä kaksinkertaistamaan ponnistelunsa sen eteen, että Sudanissa asuvat ihmiset saavat apua.
Työskentelemme Sudanissa äärimmäisen epävarmassa tilanteessa tarjotaksemme terveydenhuoltoa sitä tarvitseville. On elintärkeää, että sotivat osapuolet noudattavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja viime vuoden toukokuussa allekirjoittamiaan Jeddan sopimuksen humanitaarisia päätöslauselmia siviilien suojelemiseksi ja humanitaarisen avun turvallisen pääsyn varmistamiseksi kaikille alueille Sudanissa. Saarto on poistettava kiireellisesti. Rajat ja lentokentät on avattava.
Kehotamme YK:ta käyttämään vaikutusvaltaansa ja johtajuuttaan tässä kriisissä varmistaakseen, että konfliktin osapuolet täyttävät nämä velvoitteet. Kehotamme YK:ta aloittamaan humanitaarisen avun nopean laajentamisen kiireellisesti. Kehotamme pikaista rahoituksen lisäämistä Sudanin humanitaariseen työhön.
Muuten avun tarjoaminen siinä laajuudessa, jota tarvitaan estämään kriisin paheneminen entisestään, ei ole mahdollista.
Christos Christou
Kansainvälinen puheenjohtaja,
Lääkärit Ilman Rajoja
