Jane Karanja
Vuosi paimentolaisten parissa Etiopian somalialueella
Istun junassa Helsingin lokakuussa. Vaikka ihmiset istuvat tiheästi, kaikilla ei ole maskia. Vielä hetki sitten yritin vakuuttaa Etiopian somalialueella ihmisiä, jotka eivät osaa lukea eikä kirjoittaa, noudattamaan koronaohjeistuksia. En voi kuin ihmetellä: Suomessa meillä on tietoa ja osaamme sitä lukea, mutta silti osa ihmisistä ei noudata ohjeistusta.
Koordinoin vuoden ajan Lääkärit Ilman Rajoja -terveysneuvontaa Etiopian itäosassa, Ogadenin alueella, jossa asuu yli yhdeksän miljoonaa somalia. Johdin 21 työntekijän tiimiä alueella, jolla suurin osa ihmisistä on paimentolaisia. He tulevat toimeen kamelin maitoa myymällä, ja liikkuvat paikasta toiseen etsien vettä ja laidunmaata kameleilleen. Siksi Lääkärit Ilman Rajoja -työ perustuu alueella liikkuviin klinikoihin. Kierrämme siellä, missä yhteisöt liikkuvat ja tarvitsevat terveydenhoidollista tukea.
Olen ollut töissä sairaaloissa Suomessa, Englannissa ja Keniassa. Sairaalatyössä potilaat näkee monesti vain kerran, eikä hoitaja aina pääse seuraamaan potilaan parantumista. Yhteisötyö Etiopian somalialueella on erilaista. Sitä on tehtävä kiireettä, läsnäolevasti. Istutaan alas, juodaan kuppi teetä ja kuunnellaan ihmisten tarpeita. Mitkä terveysongelmat juuri heitä vaivaavat? Mihin he tarvitsevat apua?
Koska työtä tehdään yhteisön kanssa tiiviissä yhteistyössä, ihmisten parantumista pääsee seuraamaan. Se on hyvin palkitsevaa.
Paikalliset opettivat
Kun aloitin työn, ihmettelin, miksi naiset eivät imetä, vaikka imetyksen hyödyt ovat kiistattomia.
Kun istuimme keskustelemaan asiasta naisten kanssa, he kertoivat saavansa imetyksestä vatsakramppeja. Ystävilläni ja sukulaisillani on kaksi tai kolme lasta, enkä ollut kuullut imetykseen liittyvästä vatsakivusta koskaan aiemmin. Näiltä naisilta opin, että mitä enemmän nainen saa lapsia, sitä kovemmin imettäminen saa naisen kohdun supistelemaan, mistä aiheutuu kipua. Tällä alueella ehkäisy ei ollut kulttuurisesti hyväksyttävää, joten monilla naisilla oli useita lapsia.
Jatkoimme imetyksen hyödyistä puhumista naisille, mutta tämän oivalluksen jälkeen teimme sen toisin. Kerroimme edelleen naisille täysimetyksen hyödyistä vauvalle ja äidille. Sen lisäksi, kerroimme tietävämme, että imettäminen aiheuttaa heille kipua, mutta kannustimme naisia käyttämään kuumia pyyhkeitä, vatsan hierontaa, liikuntaa tai kipulääkkeitä kipua lievittämään.
Koronavirus valkoisten sairaus
Aloimme puhua covid-19-taudista alueella jo maaliskuussa, mutta moneen kuukauteen alueella ei nähty ainuttakaan koronavirustapausta. Jotkut ihmiset sanoivat uskovansa, että koronavirus on ulkomaalaisten, valkoisten tauti, joka ei koske muslimeita. Oli todella vaikeaa yrittää saada ihmiset olemaan kättelemättä ja pitämään fyysistä etäisyyttä sairauden takia, kun koko sairautta ei näkynyt mailla eikä halmeilla.
Niinpä otimme yhteyttä yhteisön mielipidevaikuttajiin. Pyysimme uskonnollisia johtajia, perinteisiä kätilöitä ja vanhuksia kehottamaan ihmisiä käsien pesuun. Sillä oli merkitystä. Ja kun heinäkuussa ensimmäiset koronavirustapaukset diagnosoitiin Etiopian somalialueella, ihmisten käyttäytyminen alkoi vähitellen muuttua. Kulttuuri myös helpotti tietyllä tavalla neuvontatyötä. Muslimit rukoilevat viisi kertaa päivässä, ja rukousta edeltää aina peseytyminen.
Sairaalassa sairaanhoitajan on seurattava tarkkoja ohjeita. Terveysneuvonnasta tekee kiehtovaa se, että kukaan ei anna tarkkoja ohjeita, koska jokainen yhteisö on erilainen. Yhteisöön on tutustuttava ja pohdittava, miten terveysneuvontaa voi tehdä juuri tässä kontekstissa. On eri asia opettaa ihmisiä ylhäältäpäin kuin kuunnella heidän todellisuuttaan ja kertoa imettämisen tai käsienpesun hyödyistä heidän tilanteensa tuntien ja tunnustaen.
Olen kotoisin Keniasta, mutta Suomessa kouluttauduin ensin sairaanhoitajaksi ja sitten terveystieteen maisteriksi. Terveysneuvonta on urana todella palkitseva. Aion käyttäää opiskelujeni aikana saamiani tietoja ja taitoja auttaakseni yhteisöjä, jotka tarvitsevat terveyteen liittyvää tietoa.
