Tuberkuloosi
Tuberkuloosi on yksi maailman vaarallisimmista tartuntataudeista, jonka aiheuttaa myobacterium tuberculosis -bakteeri. Vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä sairastuu tuberkuloosiin ja 1,5 miljoonaa kuolee sairauteen.
Faktoja tuberkuloosista
- Suurin osa tuberkuloosista ilmenee keuhkotuberkuloosina, jolloin oireina on yskä, joka saattaa olla myös veristä, rintakivut, kuumeilu ja laihtuminen. Verenkierron mukana tuberkuloosi voi levitä minne tahansa kehoon.
- Tuberkuloosi voi olla oireettomana keuhkoissa useita vuosia ja puhjeta vasta, kun jokin toinen tauti, esimerkiksi hiv-infektio aiheuttaa vastustuskyvyn alenemisen. Kaikille tuberkuloosia kantaville ei tule koskaan oireita.
- Tuberkuloosi tarttuu pisaratartuntana esimerkiksi yskän mukana. Taudin tarttuminen vaatii kuitenkin yleensä pidempiaikaista oleskelua samoissa tiloissa tartunnan saaneen henkilön kanssa.
- Suomessa tuberkuloosiin sairastuu enää harva, vaikka vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä se oli suomalaisten yleisin kuolinsyy.
- Maailmanlaajuisesti tuberkuloosi kuitenkin tappaa enemmän kuin mikään muu tauti.
- Hoidamme vuosittain yhteensä noin 20 000 tuberkuloosipotilasta, jotka aloittavat joko tavallisen tai monilääkeresistentin tuberkuloosin lääkityksen. Osallistumme myös kliinisiin tutkimuksiin, joiden tavoitteena on kehittää uusia lääkkeitä tuberkuloosia vastaan.
- Kampanjoimme sen puolesta, että uusien tehokkaiden tuberkuloosilääkkeiden hinnat laskisivat.
Miksi tuberkuloosi tappaa enemmän kuin mikään muu tauti?
Tuberkuloosin diagnosoiminen on vaikeaa
Matalan tulotason maissa tuberkuloosi diagnosoidaan yleisimmin tarkastelemalla potilaan ysköstä mikroskoopilla. Tämä diagnosointitapa on kehitetty 140 vuotta sitten.
Tarkastelemalla ysköstä mikroskoopilla noin puolet tuberkuloositapauksista jää huomaamatta. Sillä ei myöskään voida diagnosoida lapsia tai hiv-potilaita, joilla on vaikeuksia muodostaa ysköstä. Myös tuberkuloosin mahdollista monilääkeresistenssiä ei pystytä tunnistamaan tällä testillä.
Jos tautia ei diagnosoida, ei lääkitystäkään pystytä aloittamaan. Uusia diagnosointimenetelmiä, kuten Xpert MTB/RIF, löytyy, mutta sitä ei voida käyttää olosuhteissa, joissa resurssit ovat niukat.
Sitä on vaikea hoitaa
Tuberkuloosin hoitaminen vaatii ainakin kuuden kuukauden lääkekuurin. Jos kyseessä on monilääkeresistentti tuberkuloosi, hoito voi viedä yli kaksi vuotta ja tarkoittaa jopa kahdenkymmenen eri lääkkeen ottamista päivittäin.
On tärkeää, että potilas ottaa koko lääkekuurin, vaikka alkaisikin voimaan paremmin. Kesken jääneet kuurit lisäävät riskiä siitä, että tuberkuloosi muuttuu lääkeresistentiksi tai jopa monilääkeresistentiksi tuberkuloosiksi.
Vaarallinen monilääkeresistentti tuberkuloosi
Kun potilaalla on tuberkuloosi, joka on resistentti vähintään kahdelle yleisimmälle tuberkuloosin hoitoon käytettävälle antibiootille (rifampisiini ja isoniatsidi), hänellä on monilääkeresistentti tuberkuloosin muoto.
Monilääkeresistentin tuberkuloosin hoito vie pitkään. Potilaat saattavat joutua ottamaan 20 pilleriä päivässä kahden vuoden ajan. Lääkkeiden sivuvaikutuksina saattaa olla muun muassa psykoosi ja kuurous. Pitkästä hoidosta huolimatta vain puolet paranee.
Jos monilääkeresistentin tuberkuloosin hoito ei tepsi, potilaalla on erittäin monilääkeresistentti tuberkuloosin muoto. Alle kolmannes erittäin monilääkeresistenttiin tuberkuloosiin sairastuneista paranee.
Uudet paremmat lääkkeet eivät ole kaikkien saatavilla
Suurin osa vanhoista tuberkuloosilääkkeistä on toksisia ja niillä on vakavia sivuvaikutuksia. Koska suurin osa tuberkuloosiin sairastuneista asuu matalan tulotason maissa, lääkeyhtiöt eivät näe uusien lääkkeiden kehittämistä houkuttelevana.
Nyt on kuitenkin kehitetty lupaavia uusia lääkkeitä, kuten bedakiliini, delamanidi ja pretomaniidi, joilla ei ole vakavia sivuvaikutuksia ja jotka voidaan nauttia lyhyempinä kuureina suun kautta. Nämä lääkkeet ovat todella kalliita, ja ne ovat vain harvojen niitä tarvitsevien saatavilla. Teemme vaikuttamistyötä sen puolesta, että uusien, tehokkaiden tuberkuloosilääkkeiden hinnat laskisivat.
Koska tuberkuloosi leviää herkimmin oloissa, joissa eletään ahtaasti, kuten esimerkiksi vankiloissa tai asuntoloissa, tauti iskee jo valmiiksi pahimmin köyhimpiin ihmisiin.