Kriisit ja katastrofit
Seksuaaliväkivalta
© Kasia Strek
Seksuaaliväkivallan laajuus ja yleisyys eivät tule täysin näkyviin tilastoista. Osa ongelmasta jää piiloon. Häpeä, pelko, aiheeseen liittyvä stigma (kielteinen mielikuva) ja monet muut tekijät estävät monia ihmisiä saamasta hoitoa tai edes hakeutumasta sinne. Lääketieteellisen hoidon saaminen nopeasti seksuaaliväkivallan jälkeen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, jotta mahdollisia seurauksia voidaan ehkäistä.
© Kasia Strek
Raiskaukset ja muu seksuaaliväkivalta ovat yleisiä konflikteissa ja sodissa. Myös miljoonat vakaissa oloissa elävät ihmiset joutuvat kokemaan seksuaaliväkivaltaa. Tällöin tekijä on usein seksuaaliväkivaltaa kokeneen tuttava tai perheenjäsen.
Vuonna 2023 hoidimme yli 62 200 seksuaaliväkivaltaa kokenutta ihmistä – 22 300 enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Konfliktit ja sodat usein lisäävät seksuaaliväkivaltaa.
- Seksuaaliväkivaltaa saatetaan käyttää nöyryyttämiseen, rankaisemiseen, kontrollointiin, haavoittamaan, tuottamaan pelkoa sekä tuhoamaan yhteisöjä. Sitä voidaan myös käyttää palkkiona tai korvauksena taistelijoille.
- Autamme seksuaaliväkivaltaa kokeneita tarjoamalla lääketieteellistä apua, kuten tarvittavia lääkkeitä, ei-toivotun raskauden ehkäisyä sekä psykologista tukea.
Opi lisää
Miksi lääketieteellinen hoito on ensiarvoisen tärkeää?
Seksitauteja voidaan ehkäistä, mikäli lääkehoito aloitetaan riittävän ajoissa. Altistuksen jälkeinen lääkehoito annetaan raiskauksen kokeneelle 72 tunnin sisällä tapahtuneesta, jotta mahdollinen HIV:n tarttuminen voidaan ehkäistä. Myös jälkiehkäisy tulee antaa mahdollisimman pian, jotta se on tehokas. Antibiootit annetaan seksitautien, kuten kupan ja tippurin, ehkäisemiseksi. Lisäksi annetaan rokotteet jäykkäkouristusta ja B-hepatiittia vastaan. Myös psykologinen tuki on tärkeä osa hoitokokonaisuutta.
Millaisia haasteita hoitoon liittyy?
Lääketieteellisen hoidon saaminen 72 tunnin sisällä raiskauksesta on tärkeää, jotta ei-toivottu raskaus ja seksitauteja voidaan ehkäistä. Seksuaaliväkivaltaa kokeneet voivat epäröidä hoitoon hakeutumista tai eivät halua jatkohoitoa esimerkiksi stigman ja pelon vuoksi. He voivat pelätä hyökkääjää tai sitä, että muut saavat tietää väkivallasta. Ei-toivotun raskauden ehkäiseminen ja hallinta on usein potilaan suurin prioriteetti, ja se on myös osa tarjoamaamme hoitoa. Jälkiehkäisyn tarjoaminen on sallittua lähes kaikissa maissa, mutta raskauden keskeytys voi olla monista eri syistä haasteellisempaa.
Keihin seksuaaliväkivaltaa kohdistuu?
Seksuaaliväkivaltaa kohdistuu kaikenlaisiin ja -sukupuolisiin ihmisiin. Valtaosa seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuvista on naisia. Myös miehiin ja poikiin kohdistuu seksuaaliväkivaltaa, kuten raiskauksia, seksuaalista kidutusta ja seksiorjuutta.
Miehet ja pojat raportoivat yleensä vielä naisia harvemmin kokemastaan väkivallasta stigmatisaation pelon ja aiheeseen liittyvien valtavien tabujen vuoksi. Tämän seurauksena miehiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on erityisen näkymätöntä ja aliraportoitua, ja seksuaaliväkivaltaa kokeneiden miesten asianmukainen hoito on erityinen haaste myös meille.