Epidemiat ja pandemiat
Epidemian iskiessä tärkeää:
Nopeus: Kun ensimmäiset tartuntatautitapaukset vahvistuvat, nopeus on valttia. Mitä nopeammin potilaiden tunnistus, hoito ja eristys pystytään järjestämään, sitä vähemmän ihmisiä sairastuu ja jopa kuolee.
Lääkkeet ja rokotteet: Epidemioita vastaan ei voida taistella tehokkaasti ilman lääkkeitä ja rokotteita. Joskus lääkkeitä tai rokotteita ei yksinkertaisesti ole, tai ne saattavat olla niin kalliita, että monilla matalan tulotason mailla ei ole niihin varaa.
© Abba Adamu Musa/MSF
Epidemiat uhkaavat etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevien terveyttä
Vaikka epidemiat voivat kuormittaa myös kehittyneitä terveydenhuoltojärjestelmiä, ne uhkaavat etenkin epävakailla tai matalan tulotason alueilla elävien terveyttä. Esimerkiksi pakolaisleireillä ihmiset joutuvat usein asumaan ahtaasti epähygienisissä oloissa, mikä helpottaa tartuntatautien leviämistä.
Sodissa ja konflikteissa terveydenhuoltojärjestelmä saattaa olla niin koetuksella, että osalla väestöstä ei ole mahdollisuutta saada rokotuksia. Kun rokotekattavuus laskee ja laumasuoja heikkenee, väestö jää alttiimmaksi epidemioille.
Mikä on epidemia?
Epidemialla voidaan viitata joko tartuntatautiin, taudin merkittävään leviämiseen tai tautiin, joka on poikkeuksellisen isolla osalla väestöstä.
Lahjoittajien avulla autamme muun muassa näissä epidemioissa:
- Kolera, tuhkarokko, keltakuume ja monet muut tartuntataudit voivat levitä nopeasti ja olla kohtalokkaita.
- Malariaa esiintyy säännöllisesti yli sadassa maassa.
- Miljoonat ihmiset maailmassa elävät hiv/aids-infektion tai tuberkuloosin kanssa.
- Virusperäiset verenvuotokuumeet, kuten ebola tai marburg ovat harvinaisempia, mutta erittäin vaarallisia.
Mikä on pandemia?
Pandemiasta puhutaan, kun tietty tartuntatauti on muuttunut maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi.
Suomalaisten mielessä lienee parhaiten mielessä COVID-19-tartuntatauti, jonka Maailman terveysjärjestö WHO julisti pandemiaksi. Tautia on tavattu ympäri maailmaa ja se on asettanut voimakkaitakin terveysjärjestelmiä kovan paineen alle.
Viimeiset kaksi vuosikymmentä olemme tehneet töitä hiv/aids- ja tuberkuloosipandemioiden pysäyttämiseksi. Suomessa esimerkiksi hiv-infektion saanut ihminen voi lääkityksen avulla elää täysin tavallista elämää. Matalan tulotason maissa monet kuitenkin jäävät edelleen ilman lääkitystä ja hiviin kuolee vuosittain noin miljoona ihmistä.
Suurin osa sekä hiviä että tuberkuloosia sairastavista asuu matalan tulotason maissa. Tämä kertoo siitä, että hoitoa ei ole tasaisesti saatavilla.
Tuberkuloosi tappaa enemmän ihmisiä kuin mikään muu tartuntatauti: jopa 1,5 miljoonaa ihmistä joka vuosi.
Miten vastaamme epidemioihin?
Hankimme kalustoa ja henkilöstöstöä
Esimerkiksi koleran hoito vaatii hoitokeskuksen rakentamista, jotta kolerapotilaat eivät voi tartuttaa muita potilaita ja taudin leviäminen voidaan ehkäistä tarkoilla hygieniatoimenpiteillä. Tämä taas vaatii kalustoa ja henkilöstöä.
Järjestämme rokotuskampanjoita
Kun kyseessä on erittäin tehokkaasti tarttuva tauti, kuten tuhkarokko tai aivokalvontulehdus, epidemian pysäyttäminen edellyttää yleensä rokotuskampanjoita.
Diagnosoimme nopeasti
Lukuisat tartuntataudit alkavat samoilla oireilla: kuumeella ja kurkkukivulla. Oikean hoidon ja mahdollisen eristyksen kannalta on kuitenkin elintärkeää tietää, onko kyseessä malaria vai lavantauti.
Annamme terveysneuvontaa
Kun ihmiset tietävät, miten suojautua tartunnalta, he pystyvät suojelemaan itseään ja läheisiään ja olla mahdollisten oireiden ilmaantuessa yhteydessä terveydenhuoltoon.
Turvaa sairaanhoito
Lahjoittajien avulla voimme auttaa potilaita epidemioissa ja pandemioissa.
