Marissa Gripenberg Jemenissä.
Epidemiologi Marissa Gripenberg Jemenissä.

Toivottavasti siellä on lämmintä

Tavallinen päivä Jemenissä voi tarkoittaa onnittelulaukauksia ja kamelilaumoja tiellä. Epidemiologin silmin se voi olla myös kurkkumätäepidemian alkuperän selvittämistä.

Istuin Lontoossa junassa matkalla lentokentälle, valmiina aloittamaan työn epidemiologina Jemenissä. Junan henkilökuntaan kuuluva ystävällinen mies lähestyy minua tarkastellen selässäni olevaa valtavaa reppua ja kysyy, minne olen matkalla.

”Öö, Jemeniin”, vastaan epäröiden. Hänen vastauksensa yllättää minut: ”No, toivottavasti siellä on lämmintä.”

Läheisteni reaktiot ovat vaihdelleet kauhusta innostukseen ja tietämättömyyteen, kun olen kertonut lähteväni avustustyöntekijäksi Jemeniin. Ei minulla tosin ollut itsellänikään mitään käsitystä, mitä odottaa. Pian astunkin ulos pienestä propellikoneesta valmiina opettelemaan uutta arkeani. Olen pukeutunut paikalliseen pitkään, mustaan mekkoon, jota kutsutaan abayaksi. Pääni peitän hijabilla.

Kaverit kotoani kysyvät usein, minkälainen on tavallinen päivä Jemenissä. Kysymykseen on yllättävän vaikea vastata, koska tilanne Jemenissä on monimutkainen ja se eroaa niin paljon siitä, mihin olen kotonani tottunut. Jemenissä noudatan tarkkoja turvallisuusohjeita. Avustustyöni aikana Jemenissä en voi kävellä kadulla tai missään asuinpaikkamme ulkopuolella. Voin vain harvoin käydä kaupassa ostamassa päivittäistarvikkeita tai nappaamassa mukaan take away -kahvia, mitä teen kotona joka aamu.

Vapaa-ajalla kulutan aikaani juoksemalla juoksumatolla, josta on näkymä hiekkasäkkien peittämälle ikkunalle. Juokseminen helpottaa myös turhautumista, joka tulee siitä, että ei pääse liikkumaan. Ulkona kaduilla kuuluu joskus laukauksia. Useimmiten kyse on onneksi niin kutsutuista onnittelulaukauksista, joita täällä on tapana ampua esimerkiksi häissä. Joskus taas hävittäjät lentävät pään yli, mikä saa ikkunat helisemään. Seuraavana päivänä uutisissa kerrotaan uusista ilmaiskuista lähialueilla.

Monista tämä varmasti kuulostaa siltä, että olen luopunut vapaudestani liikkua ja että työskentelen hyvin vaikeissa olosuhteissa. Minulle kyse on kuitenkin mahdollisuudesta tavata uusia ihmisiä ja luoda läheisiä ystävyyssuhteita. Opin arvostamaan elämän pieniä, tärkeitä asioita. Ennen kaikkea olen oppinut ihmisen kyvystä sopeutua ja löytää iloa jopa kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa.

Maisemat tässä maassa ovat henkeäsalpaavan kauniita. Näkymää hallitsevat karut vuoret ja laaksot, kukkulat ja aavikot, mikä näyttää hämmästyttävältä, kun ajamme pitkää ja kiemurtelevaa tietä vuorille. Sadekauden lähestyessä laaksot muuttuvat koko ajan vihreämmiksi. Joskus tiellä näkyy kamelilaumoja tai yksinäinen aasi. Miehet pukeutuvat perinteisiin asuihin. Heillä on paikallinen jambia-veitsi vyötettynä eteen ja huivi päässä, mikä tuo minulle mieleen Arabian Lawrence -elokuvan.

Epidemiologin arkipäivä

Kun Lääkärit Ilman Rajoja havaitsee esimerkiksi kolera- tai kurkkumätäpotilaita, tehtäväni on epidemiologina analysoida potilasdataa ja selvittää, mistä sairastapaukset tulevat. Tulosten perusteella pystymme arvioimaan, täytyykö alueella ryhtyä toimiin taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja ketkä ihmiset ovat iän ja sukupuolen perusteella suurimmassa vaarassa saada tartunnan.

Pystymme myös reaaliajassa arvioimaan, onko tauti leviämässä laajemmalle tai ovatko tartunnat kasvussa vai laskussa. Datan monitorointi ja analysointi auttaa järjestöä kohdistamaan hoitotoimensa tehokkaasti.

Työtehtäväni vaihtelevat paljon. Välillä työskentelen paikallisessa sairaalassa hoitohenkilökunnan kanssa ja pyrin ymmärtämään, miten he keräävät tietoa. Saatan neuvotella tietojen vaihtamisesta paikallisen terveysviraston kanssa ja joskus toimenkuvaani kuuluu paikallisen henkilökunnan rekrytointi ja kouluttaminen.

Jemenissä on vaikeaa seurata ajankulkua. Viikonloppu onkin torstai ja perjantai, ja kun joka päivä tapahtuu jotain uutta, kuukaudet tuntuvat pikemminkin viikoilta. Jokaisen viikon myötä tunnen oloni koko ajan kotoisammaksi uusien ihmisten, kielen ja tapojen parissa.

Kuvassa on jemeniläisiä naisia ja lapsia.
Jemen

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lue Marissan seuraava blogi Jemenistä: Päivä kylässä.
© Agnes Varraine-Leca/MSF
Jaa sosiaalisessa mediassa:

Kirjeitä maailmalta

Äiti pitää sylissään vauvaa, joka nukkuu rauhallisesti.
Lääkärit Ilman Rajoja

Paula Kamppuri-Oporta

Mosambik

Pelastettu vauva ja osaston täydeltä malariasta toipuvia lapsia

Lue lisää
Neljä Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön työntekijää keskustelevat telttasairaalassa. Heillä on valkoiset, Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön logolla varustetut liivit.
Sudan

“Yksi pahimmista kriiseistä vuosikymmeniin” – kansainvälinen puheenjohtajamme vetoaa avun kiireellisen laajentamisen puolesta Sudanissa

Lue lisää
Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön tunnuksella varustettuun liiviin pukeutunut mies sairaalan leikkaussalissa.
Lääkärit Ilman Rajoja

Khassan El-Kafarna

Ukraina

Kahden rintaman välissä – puoliksi ukrainalainen, puoliksi palestiinalainen

Lue lisää
Lääkärit Ilman Rajoja

Paula Kamppuri-Oporta

Kolumbia

Suomalainen sairaanhoitaja lähti parantamaan terveyspalveluiden saatavuutta Kolumbiaan ja oppi, mikä avustustyössä on parasta

Lue lisää
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Haiti

Lääkärinä Haitissa: ”Kuvittele Helsinki, jossa Punavuori, Töölö ja Kallio ovat kaikki sodassa keskenään”

Lue lisää
Arkkitehti Erika Alatalo Kunduzin traumasairaalan rakennustyömaalla
Lääkärit Ilman Rajoja

Erika Alatalo

Afganistan

Kunduzin uusi traumasairaala on lähes valmis ja takaa entistä monipuolisemman hoidon

Lue lisää
Lääkärit Ilman Rajoja

Erika Alatalo

Nigeria

Arkkitehti avustustyössä – suunnittelemassa synnytyssairaalaa

Lue lisää
Sudanissa pakolaisleirillä sijaitsevan kenttäsairaalan työntekijöitä aamukierrolla.

Mikko Lintu

Sudan

Päivän mittaan malariaa sairastava poika alkoi availla silmiään – avustustyöntekijän päivä sudanilaisessa kenttäsairaalassa

Lue lisää

Mikko Lintu

Sudan

Lasten malariaa, nuoren miehen tuberkuloosi, käärmeen puremia – opittavaa on paljon

Lue lisää
Toisiinsa nojailevat miehet näyttävät peace-merkkiä. Heillä on päässään moottoripyöräkypärät ja he seisovat mutaisella polulla keskellä peltoa.
Kuva Päivi Kovalaisesta

Päivi Kovalainen

Keski-Afrikan tasavalta

Henkilöstöpäällikkönä Keski-Afrikan tasavallassa – paikallisten kollegojen merkitys korostui

Lue lisää
Teini-ikäinen poika makaa sairaalasängyssä.
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Jemen

Sota ei muutu koskaan: viattomat ja puolustuskyvyttömät kärsivät Jemenissä eniten, eikä sota näytä loppuvan

Lue lisää
Lapsi makaa sairaalasängyssä.
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Jemen

Habibi: pienestä potilaasta tuli ystävä

Lue lisää
Lääkäri tutkii loukkaantunutta lasta.
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Jemen

Vakavan paikan edessä Jemenissä: kranaatti-isku täytti sairaalan hetkessä

Lue lisää
Hoitohenkilökuntaa on kokoontunut potilaan ympärille
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Jemen

“Väärässä paikassa, väärään aikaan” – Jemenissä kärsii myös lapset ja nuoret

Lue lisää
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Jemen

Mokkan sairaala on jäämässä pieneksi Jemenissä: “Oli aika avata toinen leikkauspöytä”

Lue lisää
Joukko ihmisiä istuvat maassa ympyrässä.
Kuva Janesta klinikan edessä.

Jane Karanja

Etiopia

Mitä yhteistä on imetyksellä ja koronaviruksella terveysneuvonnassa Etiopiassa?

Lue lisää
Cookie Settings