Mielipide: Turvapaikkapolitiikan kiristäminen on Suomelta valtava virhe
Turvapaikkajärjestelmän romuttamisella ei luoda turvallisuutta.
Tänään, kansainvälisenä pakolaispäivänä, kodeistaan on paennut enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Samaan aikaan EU-maat altistavat ihmisiä entistä vaarallisemmille yrityksille Välimeren yli. EU-maat ovat jo pitkään laiminlyöneet velvoitettaan auttaa merihädässä olevia ihmisiä omilla rajoillaan. Italian uudet lakimuutokset ovat entisestään vaikeuttaneet pitkälti järjestöjen varaan jätettyä etsintä- ja meripelastustyötä.
Viime vuonna ainakin 1 417 ihmistä menetti henkensä keskisellä Välimerellä, ja tänä vuonna jo yli tuhat ihmistä on kokenut saman kohtalon – enemmän kuin viiteen vuoteen vastaavana aikana.
Ukrainan sota on merkittävästi lisännyt pakolaisten määrää Euroopassa. Ukrainalaisten vastaanotossa EU-maat osoittivat, että inhimillinen, joustava ja toimiva vastaanotto on mahdollista, mikäli poliittista tahtoa on olemassa. Tätä yhteistä tahtoa on etsitty EU:ssa vuodesta 2015 alkaen.
Euroopan ulkopuolelta tulevat, yhtä lailla hädässä olevat ihmiset halutaan pitää loitolla. Etsinnän ja meripelastustyön laiminlyömisen lisäksi Euroopan maissa suunnitellaan turvapaikanhakujärjestelmien ulkoistamista Afrikan valtioille, vaikka Australian ja Naurun esimerkki on osoittanut, että se ainoastaan lisää inhimillistä kärsimystä. Raja-aitoja nousee EU-maiden ulkorajoille, tuoreimpana Suomen Imatralle.
Lääkärit ilman rajoja -järjestö on hoitanut raja-aidoista syntyneitä vakavia vammoja, murtumia, viiltohaavoja ja mielenterveyttä eri puolilla Eurooppaa. Rajavartijat ja poliisit ovat pahoinpidelleet ja ryöstäneet potilaitamme, jonka jälkeen heidät on palautettu takaisin rajan yli. Myös Amnesty International on raportoinut toistuvasti laittomista pushbackeista, eli siitä, miten viranomaiset palauttavat ihmisiä ilman turvapaikkaperusteiden arviointia. EU suojelee rajojaan, mutta ei ihmishenkiä.
Sen sijaan, että EU oppisi aiemmista virheistä, se keskittyy parhaillaan käsittelyssä olevassa siirtolaisuutta koskevassa lakipaketissa palautuksiin, säilöönoton lisäämiseen ja nopeutettuihin turvapaikkamenettelyihin. Nämä ratkaisut eivät ole ihmisoikeusperustaisia, vaan ne kasvattavat ihmisoikeusloukkausten riskiä. Turvapaikkajärjestelmän romuttamisella ei luoda turvallisuutta.
Myös Suomi aikoo kiristää turvapaikkapolitiikkaa. Se on valtava virhe aikana, jona turvaa hakevia ihmisiä on enemmän kuin koskaan. Ihmisten oikeutta sairaanhoitoon ja oikeudenmukaiseen turvapaikkaprosessiin on edistettävä aktiivisesti. Hallitusneuvotteluissa myös pakolaisoikeuden keskeisin elementti, ehdoton palautuskielto, on noussut esiin. Siitä ei voi neuvotella – ehdoton palautuskielto on nimensä mukaisesti ehdoton.
Pargol Miraftabi
oikeudellinen asiantuntija, Amnesty International Suomen osasto
Kaisa Väkiparta
viestintäpäällikkö, Lääkärit ilman rajoja
Teksti on julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 20.6.2023