Mielipide: Humanitaarista työtä tarvitaan enemmän kuin koskaan

Myös Suomen tulee sitoutua humanitaarisiin periaatteisiin ja toiminnan tukemiseen.

Heinäkuussa YK:n turvallisuusneuvostossa päädyttiin umpikujaan. Vuosien ajan turvallisuusneuvostossa on hankalien neuvottelujen jälkeen aina päästy sopuun Luoteis-Syyrian ja Turkin välisen Bab al-Hawan rajanylityspaikan pitämisestä auki.

Tänä kesänä Luoteis-Syyriassa asuvat ihmiset ja humanitaarinen apu jäivät kokonaan poliittisen kiistan jalkoihin, kun rajanylityspaikka pysyi viikkoja suljettuna.

Luoteis-Syyria on vain yksi esimerkki humanitaarisen avun politisoitumisesta. Ilmiö hankaloittaa työtämme kriisien keskellä. Sota Ukrainassa, taistelut Sudanissa sekä monimutkaiset kriisit esimerkiksi Afganistanissa, Jemenissä ja Etiopiassa ovat korostaneet humanitaarisen työn haasteita viime vuosina. Tiedämme ilmastokriisin lisäävän jo nyt merkittävästi tarvetta humanitaariselle avulle.

Työtä voi vaikeuttaa se, ettei humanitaariselle työlle tarjota turvallista pääsyä tai ettei humanitaarista työtä kunnioiteta. Kärsijöinä ovat apua tarvitsevat ihmiset, jotka jäävät vaille sairaanhoitoa ja muuta välttämätöntä apua.

Samaan aikaan, kun tarve sairaanhoidolle kasvaa konfliktin myötä, sen tarjoamisesta tulee yhä vaikeampaa.

Kun vähäiset resurssit menevät haavoittuneiden hoitamiseen, ihmisten muut sairaudet jäävät usein vaille hoitoa. Krooniset sairaudet eivät parane itsestään, eivätkä synnytykset lopu sodassa tai luonnonkatastrofin iskiessä.

Humanitaarisen työn perusperiaatteena on auttaa niitä, jotka apua eniten tarvitsevat – riippumatta siitä, millä puolella rintamalinjaa he ovat, mihin he uskovat tai mikä heidän taustansa on. Humanitaarinen työ on aina puolueetonta, neutraalia ja riippumatonta. Näitä periaatteita ei saa ehdollistaa tai ohjata poliittisilla päämäärillä.

Valitettavasti joudumme kuitenkin yhä useammin puolustamaan näitä periaatteita. On surullista nähdä, että kriisien saama huomio ei aina peilaudu humanitaariseen tarpeeseen. Myös tämä osaltaan vaikeuttaa humanitaarista työtä. Painetta humanitaarisen avun mahdollistamiseen on vaikeampaa luoda, jos kansainvälisen yhteisön tuki ja kiinnostus puuttuvat.

Tarve humanitaariselle työlle on suurempi kuin koskaan. Suomalaisten ylivoimainen enemmistö pitää tutkitusti humanitaarista työtä tärkeänä. Toivon hallituksen tekevän kaikkensa ihmisyyden kunnioittamiseksi ja humanitaarisen työn edellytysten tukemiseksi.

Linda Konate
toiminnanjohtaja, Lääkärit Ilman Rajoja

Mielipide on julkaistu Helsingin Sanomissa 27.8.