Sudanissa pakolaisleirillä sijaitsevan kenttäsairaalan työntekijöitä aamukierrolla.
Aamuisin ja iltaisin tiimi näkee kaikki sairaalan potilaat päivystyksessä, osastolla ja äitiysosastolla. Kierrolla keskustellaan tarpeen mukaan potilaan hoidosta.

Päivän mittaan malariaa sairastava poika alkoi availla silmiään – avustustyöntekijän päivä sudanilaisessa kenttäsairaalassa

Avustustyöntekijä, lääkäri Mikko Lintu on avustustyössä Sudanissa. Hän kertoo yhdestä työpäivästä pakolaisleirillä sijaitsevassa kenttäsairaalassa.

Aloitin työt täällä Sudanissa pakolaisleirillä helmikuussa. Heti ensimmäisenä päivänä oli paljon opittavaa. Maaliskuussa alkoi kuuma kausi, ja lämpötila nousi korkeimmillaan 45 asteeseen. Telttasairaalan sisällä on vielä hieman kuumempaa.

Päivä alkoi aamukierrolla. Teen potilastyötä yhdessä lääkärien, hoitajien ja tulkkien kanssa. Aamuisin ja iltaisin näemme kaikki sairaalamme potilaat päivystyksessä, osastolla ja äitiysosastolla. Kierrolla keskustellaan tarpeen mukaan potilaan hoidosta. Kierrolla on mukana potilaan hoidosta vastaava sairaanhoitaja, niin tieto siirtyy hoitajien ja lääkäreiden välillä. Työkielemme on englanti. Tulkit puhuvat englantia, arabiaa, tigrinjaa ja amharaa.

Kierron jälkeen menin päivystykseen. Kävin päivystykseen sijoitetun lääkärin kanssa läpi yön aikana päivystykseen saapuneet potilaat.

Yöllä sairaalaan oli saapunut tajuton 10-vuotias poika, joka oli aluksi kuumeillut kaksi päivää. Hän oli alkanut kouristella ja jäänyt tajuttomaksi. Malarianäyte oli positiivinen. Diagnoosimme oli aivomalaria. Suonensisäinen malarialääke oli jo aloitettu. Jatkoimme potilaan hoitoa päivystyksessä, koska aivomalaria on henkeä uhkaa tauti ja päivystyksessä meillä on parhaat resurssit seurata vaikeasti sairaita. Päivän mittaan poika alkoi availla silmiään ja vointi koheni.

Päivystyksessä päivään mahtui myös miehen käärmeenpurema, korkeasta verenpaineesta kärsivä vanhempi rouva, nuoren miehen osastohoitoa vaativa vaikea keuhkokuume, muutamia vammoja ja kolmen kuukauden ikäisen vauvan vaikea hengitysvajaus.

Kun saan päivystyksessä potilaan sellaiseen kuntoon, että hänet voidaan siirtää osastolle, kävelen usein potilaan ja saattajan kanssa osastolle. Siellä annan suullisen raportin osaston lääkärille ja sairaanhoitajalle. Tässä vaiheessa usein mietimme vielä yhdessä hoitosuunnitelmaa.

Kun päivystyksessä ei ole kiirettä, käyn osastolla. Aamukierron aikana olen miettinyt potilaat, jotka haluan tutkia tarkemmin esimerkiksi, jos diagnoosi on epäselvä. Käymme yhdessä osastonlääkärin kanssa tutkimassa nämä potilaat ja mietimme lisätutkimuksia, diagnoosia ja hoitoa.

Tutkimme yhdessä osaston lääkärin kanssa AIDS-vaiheessa olevan hiv-positiivisen potilaan. Nainen oli 26-vuotias, menettänyt rasva- ja lihaskudoksensa ja täysin vuodepotilaana. Työkulttuuriimme kuuluu yrittää hoitaa potilasta, vaikka ennustetta ei enää ole. Sudanissa hiv on harvinainen tauti. Pakolaisleirillä sitä esiintyy, ja meillä on jatkuvasti muutamia hiv-potilaita. Tauti aiheuttaa stigman kantajalleen, joten testeihin ja hoitoihin hakeudutaan usein liian myöhään.

Tuntuu pahalta. Aikaisemmin aloitettu hoito olisi pelastanut potilaan. 

Osastolla oli myös rytmihäiriöpotilas. Otimme yhdessä sydänfilmin osastonlääkärin kanssa. Eteisvärinä oli kääntynyt normaaliksi rytmiksi ja olimme tyytyväisiä. Kolmas potilas, jonka katsoimme yhdessä, oli saanut kivespussiin vaikean haavan kaksi päivää aikaisemmin. Haava oli paranemassa.

Työni on jatkuvaa tiimityötä. Tavoitteenani on saada työyhteisömme toimimaan entistä paremmin tiiminä ja olla itse osa tiimiä. Tärkeintä tiimityössä on luottamus. Erimaalaisten, eri kultturitaustaisten, eri sukupuolten ja eri ikäisten välillä luottamus saavutetaan arvostamalla toisen osaamista ja ammattitaitoa.

Oma tyylini on tehdä kysymyksiä. Kun kyselen ja keskustelen, saan rakennettua luottamusta. Samalla kehityn itsekin paremmaksi lääkäriksi ja opin miten ihmiset ajattelevat. Saatan kertoa, miten tämän asian tekisin Suomessa. Saatan myös kysyä vielä jatkokysymyksen niin, että toinen ehkä keksii vielä paremman ratkaisun.

Nuorten aikuisten ja lasten kuolemat ovat olleet minulle raskaita paikkoja lääkärinä Suomessa. Tässä kulttuurissa lastenkin kuolemiin suhtaudutaan eri tavalla, ja olen itsekin oppinut hyväksymään kuolemaa. Kun onnistumme pelastamaan ihmishengen, olemme iloisia. Jos taas käy huonosti, saatetaan sanoa ‘inshallah’. Käytännössä tämä tarkoittaa meille työntekijöille, että yritimme parhaamme.

Sairaalamme lääkärit ja hoitajat ovat taitavia. Olen onnellinen, kun olen saanut tehdä työtä tässä tiimissä.

Kirjeitä maailmalta

Mikko Lintu

Sudan

Lasten malariaa, nuoren miehen tuberkuloosi, käärmeen puremia – opittavaa on paljon

Lue lisää
Toisiinsa nojailevat miehet näyttävät peace-merkkiä. Heillä on päässään moottoripyöräkypärät ja he seisovat mutaisella polulla keskellä peltoa.
Kuva Päivi Kovalaisesta

Päivi Kovalainen

Keski-Afrikan tasavalta

Henkilöstöpäällikkönä Keski-Afrikan tasavallassa – paikallisten kollegojen merkitys korostui

Lue lisää
Teini-ikäinen poika makaa sairaalasängyssä.
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Jemen

Sota ei muutu koskaan: viattomat ja puolustuskyvyttömät kärsivät Jemenissä eniten, eikä sota näytä loppuvan

Lue lisää
Lapsi makaa sairaalasängyssä.
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Jemen

Habibi: pienestä potilaasta tuli ystävä

Lue lisää
Lääkäri tutkii loukkaantunutta lasta.
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Jemen

Vakavan paikan edessä Jemenissä: kranaatti-isku täytti sairaalan hetkessä

Lue lisää
Hoitohenkilökuntaa on kokoontunut potilaan ympärille
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Jemen

“Väärässä paikassa, väärään aikaan” – Jemenissä kärsii myös lapset ja nuoret

Lue lisää
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Jemen

Mokkan sairaala on jäämässä pieneksi Jemenissä: “Oli aika avata toinen leikkauspöytä”

Lue lisää
Joukko ihmisiä istuvat maassa ympyrässä.
Kuva Janesta klinikan edessä.

Jane Karanja

Etiopia

Mitä yhteistä on imetyksellä ja koronaviruksella terveysneuvonnassa Etiopiassa?

Lue lisää
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Jemen

Halfway home: paluu Jemeniin pandemia-aikana

Lue lisää
Nigeria

Lääkärit Ilman Rajoja pelasti veljeni – ja nyt työskentelen ympäri maailmaa auttaakseni muita

Lue lisää
Anne Karjalainen

Anne Karjalainen

Pakistan

Perustamassa COVID-19-eristysosastoa Pakistanissa

Lue lisää
Anestesian- ja tehohoidon erikoislääkäri Kariantti kollegoidensa kanssa Burundissa.
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Burundi

Sydämeni palaa tänne

Lue lisää
Pirianna Laukkanen

Pirianna Laukkanen

Irak

Neuvola Mosulin raunioissa

Lue lisää
Myrskylyhty oikeassa yläkulmassa valaisee pimeää pihamaata.
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Burundi

Burundi by night

Lue lisää
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Burundi

Melkoinen ihme: ”Minua edelleen ihmetyttää, että potilas selvisi tästä”

Lue lisää
Autokolarin uhria tuodaan ambulanssilla sairaalaan
Kariantti Kallio Keski-Afrikan tasavallassa

Kariantti Kallio

Burundi

Onnettomia loppuja: “Hän oli poissa ja meidän oli vain annettava hänen mennä”

Lue lisää
Sudan

Lasten malariaa, nuoren miehen tuberkuloosi, käärmeen puremia – opittavaa on paljon

Avustustyöntekijä, lääkäri Mikko Lintu on aloittanut työnsä pakolaisleirillä Sudanissa. Ensimmäisenä työpäivänään hän kohtasi vaikeasti sairaita potilaita ja sairauksia, joita oli aiemmin nähnyt vain oppikirjoissa. Lämpimät työkaverit ottivat heti osaksi työyhteisöä. Ajamme savannin halki pölyistä hiekkatietä. Matkan aikana näkyi lehmiä, vuohia, kameleita ja paimenia. Ohitamme kylän, jossa talot ovat pyöreitä saviseinäisiä kaislakatoilla. Matka asuinnoiltamme pakolaisleiriin kestää…
Cookie Settings